Hyvinvoiva työnhakija – mielikuvitushahmoko?

Häpeää. Epäoikeudenmukaisuutta. Pettymystä. Helpotusta. Iloa. Odotusta. Intoa. Vapautta. Epävarmuutta. Mitähän muuta… Työttömyys herättää monenlaisia tunteita. Minullakin heräsi niitä, kun olin työtön.

Tutkimukset ja kokemukset kertovat, että työttömyys voi uhata hyvinvointia. Työnhaussa ollessa omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on siis erityisen tärkeää. Eihän se vain unohdu sinulta? Onko se jotain sellaista, jota et voi ansaita, koska olet työtön? Minä en uskonut ansaitsevani, mutta olinkin väärässä.

Työnhakuhyvinvointia tukevat monet asiat – tunnista omasi

Työnhakuhyvinvointi on positiivinen motivaatiotila, jossa ilmenee myönteisiä tunteita, energisyyttä, innostusta ja hyvää keskittymistä. Uskon, että asiat, jotka edistävät ja sujuvoittavat työnhakua, tukevat myös työnhakuhyvinvointia.

Mitä nämä edistäjät ovat juuri sinulla? Mistä saat energiaa ja innostusta työnhakuusi? Mikä saa sinut jatkamaan epäonnistumisenkin jälkeen? Näitä asioita kannattaa tunnistaa ja pyrkiä tietoisesti suojelemaan ja vahvistamaan.

Tutkimuksissa on havaittu, että työttömien hyvinvointia edistävät mm. hyvät työnhakutaidot, myönteinen palaute, sosiaalinen tuki, tavoitteiden asettaminen työnhaulle, hallinnan ja pystyvyyden tunne sekä vastoinkäymisiin varautuminen (esimerkiksi suunnitelma b:llä, c:llä ja d:llä).

Pystyvyyden tunne tukee työnhakuhyvinvointia

Pystyvyyden tunne on uskoa siihen, että minä kyllä osaan ja pystyn. Työttömyys horjuttaa sitä helposti. Pystyvyyden tunnetta ruokkivat mm. omat ja toisten onnistumiset. Jos ainoa asetettu tavoite on saavuttaa unelmien työpaikka, onnistumisia ei usein tule riittävän usein ja nopeasti, jotta pystyvyyden tunne säilyy.

Onkin asetettava riittävän pieniä työnhakutavoitteita, joissa voi aidosti onnistua. Mitkä kaikki askeleet on otettava tai portaat kivuttava, jotta voit päästä tavoitteesi? Jokainen oikeansuuntainen askel on onnistuminen, josta voit palkita itseäsi vähintään kehuilla. Hyvä tavoite onkin myönteinen, realistinen, konkreettinen ja saavutettavissa oleva.

Myös onnistumiset muussa kuin työhaussa ovat tärkeitä. Toisten onnistumisista kuuleminen usein vahvistaa uskoa siihen, että kyllä minäkin lopulta onnistun, kun muutkin onnistuvat. Olethan mukana foorumeilla, joissa kuulet näistä onnistumisista? Entä mistä sinä saat palautetta siitä, että olet hyvä ja osaava? Se, että ei pääse tai pääsee työhaastatteluun, ei voi olla ainoa palaute. Mitä sisäinen puheesi kertoo siitä, osaatko ja pystytkö sinä?

Kuvat: Pixabay

Arvioi, miten hyvin onnistut jo seuraavissa työnhakuhyvinvointia tukevissa asioissa:

1. Muistan, että on täysin normaalia, että työttömyys rassaa.
2. En rankaise tai soimaa itseni siitä.
3. Olen myötätuntoinen ja kannustava itselleni – kuin olisin paras ystäväni.
4. Muistan, että työttömyys on tyypillinen osa monen työuraa.
5. Tunnistan asiat, jotka tuovat työhaussa energiaa ja motivaatiota sekä helpottavat sitä.
6. Tunnistan asiat, jotka vievät työnhausta energiaa, vähentävät hakumotivaatiota tai vaikeuttavat sitä.
7. Pohdin, miten säilytän energiaa tuovat asiat ja miten voisin saada niitä lisää.
8. Pohdin, miten suhtaudun energiasyöppöihin. Voisinko ehkä tehdä jotain eri tavoin? Voinko suhtautua joihinkin asioihin eri tavoin?
9. Asetan pieniä, realistisia ja saavutettavissa olevia työnhaku- ja työnhakuhyvinvointitavoitteita.
10. Palkitsen itseäni pienistä oikeansuuntaisista teoista: esim. löysin pari kiinnostavaa paikkaa tai lähetin tänään hakemuksen, puhuin itselleni kannustavasti tai menin mukaan valmennukseen.
11. Etsin ja annan sosiaalista tukea. En jää yksin, vaan hakeudun esim. muiden työttömien seuraan.
12. Huolehdin, että työnhakuosaamiseni on kunnossa.
13. Teen muita kuin työhakuun liittyviä asioita, joissa onnistun ja joista saan iloa.

Kirjoittaja Jaana-Piia Mäkiniemi on sosiaalipsykologi (VTT) ja tutkii, kouluttaa ja kehittää työhyvinvointia työkseen. Hänen intohimonaan on tuoda tutkimustietoa käytäntöön ja auttaa työttömiä töihin. Jaana-Piia on entinen työtön. Hän työskentelee Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.

 

Advertisement

Stressinhallinta osana henkistä suorituskykyä työnhakuaikana

Stressi kuuluu jokapäiväiseen elämäämme. Miten tunnistaa hyvä, eteenpäin vievä stressi haitallisesta stressistä? Entä kuinka pitää tuo haitallinen stressi aisoissa työnhaun tunteiden aallokoissa? Mentaalivalmentajat Mia Kajosmäki ja Jenni Sofia olivat Unelmien työnhakupäivässä kertomassa näistä ja avaavat aihetta nyt myös blogimme lukijoille.

Meillä on useampia stressaavia tekijöitä elämässämme, kuten työnhaku, työ, kiire, sosiaaliset suhteet, taloudelliset vaikeudet. Ne raastavat ja haastavat meitä mutta myös saavat meidät toimimaan jonkin tavoitteemme eteen. Innostuneena koemme eustressiä, hyvänlaatuista stressiä, joka on välttämätöntä henkiselle kasvullemme, kehityksellemme ja erilaisten taitojen hallitsemiselle. Koemme tämän positiivisena eteenpäin vievänä voimana. Usein miellämme kuitenkin stressin kielteiseksi reaktioksi, mutta ilman stressiä emme olisi myöskään elossa.

Stressireaktiota kutsutaan myös taistele tai pakene -reaktioksi, joka saa alkunsa aivoissamme. Stressi on siis elimistön hälytystila. Luolamiesaikoina stressireaktio oli eloonjäämisen ehto. Sen avulla pystyimme toimimaan uhkaavissa tilanteissa, esimerkiksi petoeläimen hyökätessä. Stressireaktio onkin tarkoitettu nopeasti ratkaistaviin ja poistuviin tilanteisiin. Kielteiseksi stressi muuttuu, kun tilanne jatkuu pitkään ja miellämme paineet suuremmiksi kuin mitä pystymme hallitsemaan.

Jos emme huolehdi riittävästä palautumisesta, alkaa pitkittynyt stressi aiheuttaa kielteisiä muutoksia elimistössämme. Kun käymme ylikierroksilla riittävän kauan ja stressi pitkittyy, alkaa immuunipuolustuksemme hiljalleen heiketä, minkä takia jatkuva stressi voi johtaa infektiokierteeseen. Jatkuvan stressihormonien erittymisen on todettu vaikuttavan myös autoimmuunisairauksien puhkeamiseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä syövän syntyyn. Adrenaliinin erittyminen elimistöön rasittaa verisuonia ja nostaa verenpainetta ja voi näin ollen lisätä sydäntautien ja jopa kuoleman riskiä.

Meillä on yksilölliset tapamme reagoida stressiin. Toiset stressaavat helpommin ja eri asioista kuin toiset. Stressin kokemukseen vaikuttaa se, millaisen merkityksen annamme stressin aiheuttajalle. Stressaantuneena kognitiiviset kykymme heikkenevät: ajattelumme kapeutuu, keskittyminen heikkenee, luovuus vähenee, negatiivinen ajattelu lisääntyy, emme ole läsnä. Murheet ja huolet valtaavat mielen, kun alamme tulkita ympäristöämme negatiivisen kautta. Alamme oireilla fyysisesti; esimerkiksi vatsavaivat, päänsäryt ja selkäkivut viestittävät elimistömme epätasapainoisesta tilasta. Minäkuvamme vääristyy, sisäinen puheemme on lannistavaa. Koemme itsemme epäonnistuneiksi ja huonoiksi.

Nämä kokemukset lisäävät stressiä, mikä aktivoi sympaattista hermostoa edelleen, ja noidankehä on valmis. Näin oireilu jatkuu – samalla palautuminen rentoutumalla ja nukkumalla vaikeutuu entisestään.

Kuva: Jari Latomaa

Mikä siis avuksi?

Stressi tarkoittaa sitä, että mielemme tulkitsee jonkin tilanteen uhkaavaksi, mihin keho sopeutuu. Stressi on tunne hallinnan menettämisestä eli pelkotila. Koska tunteet kertovat tarpeistamme, pelkotila usein kertoo, että turvan ja hallinnan tunnetta tulisi vahvistaa.  Siihen voi auttaa vaikkapa riittävä uni tai terveellinen ravinto.

Kun stressi iskee, aivojemme vaaratutka, mantelitumake, kaappaa tunteemme ja keskittymisemme. Tällaisessa tilassa emme pysty oppimaan uutta, vaan toimimme vanhan tapamme mukaan. Emme pysty joustamaan emmekä innovoimaan. Tunnekaappauksen aikana elimistö alkaa tuottaa stressihormoni kortisolia. Mikäli tunnekaappauksia tulee jatkuvalla syötöllä, mantelitumake pysyy jatkuvasti ylivirittyneenä ja vähitellen stressi muuttuu ahdistukseksi ja jopa masennukseksi.

Mantelitumaketta voi auttaa rauhoittumaan vain nimeämällä ja hyväksymällä sen, mikä tunne on kyseessä. ”Minua pelottaa / ahdistaa / jännittää ja se on ok.” Nimeämällä tunteen otamme enemmän aivoalueita käyttöömme ja mantelitumakkeen hälytys laimenee.

Kortisolin vastahormoneja ovat oksitosiini ja etenkin miehillä testosteroni. Kun teet jotain, joka nostaa oksitosiinia (mm. kosketus, halaus, silitys, tunteiden jakaminen, luonnossa liikkuminen, hieronta, jooga jne.) tai etenkin miehillä testosteronia (lyhyt voimakas treeni, halkojen hakkaaminen jne), lasket stressihormoni kortisolin tasoa.

Hermoston tehtävänä on elimistömme tasapainottaminen. Hermoston toimintaan on helppo vaikuttaa myös itse, ja eri stressinhallintakeinot pyrkivät juuri rauhoittamaan hermostoa. Monet näistä keinoista ovat hyvin yksinkertaisia.

Esimerkiksi hengitys on yksinkertainen työkalu, jonka avulla voimme viestittää kehollemme, että ”ei hätää, nyt voi rentoutua ja palautua”. Etenkin pidennetty uloshengitys vapauttaa hermostoa taistele tai pakene -tilasta, laskee kortisolia ja antaa jokaisella hengityksellä mahdollisuuden päästää irti stressistä. Stressi syntyy mielessämme, ja kun pääsemme laskeutumaan mielen mölinästä kehoon, vapaudumme myös stressistä.

Kokeile harjoitusta, jossa hengität sisään laskien neljään ja ulos laskien kahdeksaan. Toista muutaman minuutin ajan ja huomaa vaikutukset.

Kuva: Jari Latomaa

Vapauttamalla kehoa stressireaktiosta voimme päästä selviytymisen tilasta kohti olemisen tilaa

Tunteiden tai tapahtumien vastustaminen tai liika ahnehtiminen vie elämässä todella paljon energiaa: nykyhetkeen ei osata olla tyytyväisiä, vaan aina kaivataan jotain uutta tai jotain muuta. Mielenrauhan kannalta keskeistä on pystyä hyväksymään olemassa olevat tunteet, asiat ja tilanteet, jolloin siirrytään selviytymisen tilasta olemisen tilaan.

Olemisen tilassa koko potentiaalimme on käytössämme, kun energiaa ei kulu asiantilojen turhaan vastustamiseen vaan hyväksymme itsemme, tunteemme ja tarpeemme sellaisina kuin ne ovat. Olemisen tilassa olemme läsnä, pääsemme helposti flow-kokemukseen ja olemme tuottavampia, luovempia, karismaattisempia ja jopa onnellisempia.

Helpoin tie laskeutua läsnäoloon on tehdä se aistien kautta. Kokeile seuraavaa harjoitusta missä tahansa, vaikka bussipysäkillä odotellessasi tai irtiottona kiireen keskellä: nimeä neljä asiaa, jotka näet ympärilläsi, nimeä neljä ääntä, jotka kuulet ympäristöstäsi ja nimeä neljä asiaa, jotka tunnet tuntoaistillasi. Huomaa tämän jälkeen parempi läsnäolosi hetkessä.

Mitkä sinun arjessasi ovat asioita, jotka palauttavat ja tuovat hyvää oloa? Tee niistä itsellesi lista ja tutki, onko niille tarpeeksi tilaa kalenterissasi.

Jenni Sofia on mentalisti ja mentaalivalmentaja. Mentalistina Jenni luo mieleenpainuvia illuusioita ja valmentajana auttaa löytämään henkistä suorituskykyä ja täyttä potentiaalia. 

Mia Kajosmäki on työyhteisö- ja mentaalivalmentaja sekä tuore yrittäjä. Mia levittää (työ)hyvinvoinnin sanomaa ja tuo toivoa elämään haastavissakin tilanteissa. 

Josko suu onkin työnhakijan sielun peili?

Jyväskylän Unelmien työnhakupäivässä puhunut suuhygienisti Sara Niilivuo innostui Piilo-osaajien toimintaideasta niin paljon että tahtoi kirjoittaa vieraskynän blogiimme.

Se lämpö, joka soljuu suuhygienistin sydämeen jonkun osatessa pyytää häntä pitämään puhetta suun merkityksestä osana jotakin isompaa kokonaisuutta, on valtava. Että joku osaa edes ajatella suun terveyden nostamista osaksi kaikkeen hyvinvointiin ja elämään liittyvää. Piilo-osaajat, tämä oli valtaisan suuri teko teiltä, ja haluan vielä kerran kiittää tilaisuudesta saada puhua Jyväskylän Unelmien työnhakupäivässä lokakuun alussa. Tämä blogi on kirjoitettu tapahtumassa pitämäni puheen pohjalta. Piilo-osaajat sanovat tykkäävänsä uudenlaisten juttujen kokeilemisesta, ja suuhygienisti puhumassa työnhakuhyvinvoinnin tapahtumassa todella on tällaista.

Olin saanut toiveen puhua otsikolla ”itsevarmuus, fyysinen terveys ja niiden merkitys työnhaussa”. Hetken asiaa pureskeltuani ymmärsin, että suu sopii tähänkin teemaan enemmän kuin hyvin. Suun vaikutus kehon terveyteen on mittava, ja koska sitä ei oikeastaan osata vielä nostaa ja sanoittaa osana koko elämää, olin heti valmis jakamaan näkemykseni. Lisäksi innostuin asiasta, sillä tunsin olevani itse vastaavassa tilanteessa kuin muut tapahtumaan osallistuvat: olen siirtymässä suuhygienistin kliinisestä työstä kohti laajemmin ihmisiä auttavaa työtä. Hyvinvoinnin markkinoilla puhutaan kyllä lähes kaikesta muusta, mutta suu ei ole siellä ansaitsemallaan paikalla. Siksi jo vuosia sitten syttyi unelmani sivustosta, jolta ihmiset löytäisivät helposti luotettavaa tietoa suun terveydestä ja sen edistämisestä. Haluan tehdä tätä uudenlaisella otteella pehmeästi ja inhimillisesti pitäen ihmisen aina keskiössä ja sydämessäni, ja tästä syntyi sivustoni Suusi Supervoima.

Tällaisen uramuutoksen tekeminen on vaatinut minulta itsevarmuutta ja rohkeutta. Itsevarmuudelle löysin määritelmän, jonka mukaan en anna epävarmuuden tunteen vaikuttaa tekemiseeni ja uskooni itsestäni. Epävarmuuden tunne nousee meillä kaikilla aina joskus, mutta sen voi jättää omaan arvoonsa. Todeta, että tämä on nyt pelkkä tunne ja jatkaa itseensä luottaen eteenpäin. Minunkin itsevarmuuttani on koeteltu jos sun minkälaisissa tilanteissa, mutta olen aina kääntänyt sen voimaksi ja haluksi osoittaa epäilijöiden olevan väärässä.

Sara Jyväskylän Unelmien työnhakupäivässä pitämässä puheenvuoroaan

Mikä tekee sinusta, ja suustasi, terveen?

Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Tällaistahan kellään meistä ei ole, ja WHO onkin kehittänyt määritelmäänsä korostamalla terveyden dynaamisuutta ja ”spirituaalisuutta”. Jokainen ihminen määrittelee terveytensä omalla tavallaan, ja tämä määritelmä on lopulta se tärkein.

Miten tämä liittyy suuhusi tai työnhakuhyvinvointiisi?

Itsevarmuus ja fyysinen terveys vaikuttavat suuhusi ja suusi fyysiseen terveyteen sekä itsevarmuuteesi. Nyt pyydänkin sinua pysähtymään ja miettimään, mitä oma suusi merkitsee. Miltä tuntuisi herätä huomenna niin, että kaikki hampaasi olisivat tippuneet? Itse ajattelen, että suusi on sielusi peili, ja se kertoo sinusta ja arvoistasi ehkä jopa enemmän kuin olet ajatellutkaan. Minkälaisen vaikutelman kuvittelet välittäväsi työhaastattelijalle, jos suusi on hoitamaton, tuntuu itsellesikin epämukavalta ja saa sinut huokumaan epävarmuutta?

Kaunis hymy ei tarkoita julkkisten valkoista täydellistä legorivistöä, vaan minulle, suunhoidon ammattilaiselle, se lähtee paljon merkityksellisemmistä asioista. Likainen, pahanhajuinen ja bakteereita kuhiseva suu ei ole terve eikä sitä kautta kaunis. Ikenien verenvuoto ja ”kutinan” tunne kertovat siitä, että suullasi ei ole kaikki hyvin. Ikenet ovat ainutlaatuinen kudos kehossa, ja niiden kunto vaikuttaa koko kehoon. Siksi niiden hyvinvointi on erityisen tärkeää. Siihen voit onneksi vaikuttaa ihan itse, ja juuri sinulla onkin suurin vastuu suusi hyvinvoinnista.

Moni luulee virheellisesti hoitavansa suutaan ihan ok. Näin ei kuitenkaan minun kokemukseni tai tilastojen valossa ole. Tarkemmin näistä jutuista voit lukea sivustoltani, josta saat myös vinkkejä oman suusi supersankaruuteen.

Muista siis, että elämäsi voi olla hammaslangan varassa ja tartu sähköhammasharjaan kynsin ja hampain. Työnhakusi varmuus ja hyvinvointisi ovat parempia hoidetuilla hampailla ja terveellä suulla. Toivon sinulle työnhakuusi kaikkea hyvää ja syksyysi paljon hymyä.

Kirjoittaja Sara Niilivuo on koulutukseltaan suuhygienisti ja sydämeltään yrittäjä. Sara perusti Tampereelle SmileSpa-nimisen hammaskauneushoitolan vuonna 2009, jota seurasi Suomen ensimmäinen suunterveydenhoidon tuotteisiin erikoistunut verkkokauppa Hampaille.fi. Uusimpana suuntana Saran uralla on Suusi Supervoima -blogisivusto.

 

Työkkärin Sirpalla on asiaa – Sirpa kertoo kuinka asenteeseen voi vaikuttaa

Väsymätön positiivisuuden puolestapuhuja työkkärin Sirpa kertoo kuinka tärkeä asia asenne työnhaussa on, ja kuinka omaan asenteeseen voi vaikuttaa. KATSO VIDEO ALTA!

Työnhaun verkkovalmentaja Sirpa Pylkkänen-Ahjo, tuttavallisemmin työkkärin Sirpa on ikuinen optimisti ja työnhakemisen tosiammattilainen. Viidennessä videojulkaisussa Sirpa kertoo kuinka omia vahvuuksia voi tunnistaa, ja miten vahvuuksien avulla voi vaikuttaa omaan työnhakuasenteeseen.

Sirpa vitsailee ”asenne.com, mikä se oikein on”, ja tästä samasta asiasta puhutaan paljon myös Piilareiden yhteisössä. Piilareiden iloisen kupliva toimintatapa ja yhteisön kannustava asenne auttaa työnhaussa eteenpäin.

Sirpa on sitä mieltä, että asennettaan voi mutta pohtimalla sitä, että missä on hyvä. Omista vahvuuksista voi kehittää itselleen mantroja, joita voi hokea vaikkapa ennen työhaastattelua tai muuten tiukan paikan tullen. Piilareiden osaajaprofiilin avulla on hyvä tunnistaa omaa osaamista ja kertoa siitä muille. Ehkä osaajaprofiilin avulla voisi myös rakentaa itselleen positiivisen mantran?

Sirpan motto: Etteenpäin sano mummo lumessa!

 

Hahmon takaa löytyy drag-artisti ja teatterialan ammattilainen Ville Kekäläinen, joka on yksi maamme palkituimmista drag-esiintyjistä. Ville herättää hahmoillaan rohkeaa keskustelua mm. tasa-arvosta, erilaisuudesta ja tuo esiin näkökulmia, joita on syytä pysähtyä pohtimaan. Ilo ja huumori on Villen jutuissa aina läsnä.

Sirpa Youtubessa: http://www.youtube.com/VonKattendam

Sirpa Instagramissa: @tyokkarinsirpa

 

Tämä oli toistaiseksi työkkärin Sirpan kanssa sovitun blogisarjan viimeinen jakso. Edelliset julkaisut löytyvät alla olevien linkkien avulla:

Piilarit tutuksi

Sirpa liittyy Piilareihin

Nosta #osaajaesiin, älä alistu huijarisyndroomaan!

Sirpa tapaa Piilarit

Piilo-osaajat kiittävät Sirpaa ja Villeä hedelmällisestä ja hersyvän hauskasta yhteistyöstä!

Kuinka löytää unelmien työpaikka?

Työnhaussa onnistuminen on tehokasta, kun teet siitä tarkan suunnitelman ja pitäydyt siinä. Katso alta Samuli Salosen uudenlainen lähestymistapa työnhakuun ja miten hän onnistui!

Tiivistetysti Samulin vinkit työnhakuun ovat:

1. Valitse kanavasi ja tee helposti mitattava suunnitelma, kuinka hyödynnät sitä.
2. Verkostoidu, mutta älä jumita vain someen; tapaa uusia kontaktejasi myös kasvotusten matalalla kynnyksellä.
3. Erottaudu massasta! Tee asioita eri tavalla kuin muut työnhakijat.
4. Pidä vaihtoehtosi avoimena ja neuvottele mahdollisuuksistasi.

Aseta siis itsellesi tavoite ja aloita, määrätietoisella tekemisellä saat tuloksia!

Vloggaaja Samuli Salonen on kiinteistö- ja pankkialan ammattilainen. Intohimona hänellä on uusiin ihmisiin tutustuminen, asuntosijoittaminen ja jälkiruoat.

 

 

 

 

 

Samulin onnistumisesta voit lukea myös täältä!