Oman työn arvostus

Kirjoitin syyskuussa työn arvostuksesta. Jatkona sille syntyi tämä teksti, jossa en kerro vain omia näkökulmiani vaan pienellä otannalla muidenkin ajatuksia.

Kirjailijaystäväni arvostaa samoja asioita kuin minäkin – vapautta, itsenäisyyttä ja aikataulujen joustavuutta. Akateemisesti suuntautunut ystäväni arvostaa mm. itsenäisyyttä ja tukea kokeiluille. Viestinnän ammattilainen arvostaa työnsä merkityksellisyyttä, työkavereitaan ja mahdollisuuksia ratkaista asioita omalla tavallaan.

Kaikki tuo kuulostaa hyvältä; kukaan pienestä otannastani ei maininnut sanaakaan rahasta. Edellä mainittujen lisäksi mukana oli päiväkodin johtaja, kliininen psykologi, kuvittaja ja esiopettaja. Heidän arvostuksensa liittyivät mm. ihmisten auttamiseen, henkilöstön kehittämiseen ja taiteelliseen vapauteen.

Omassa työssäni arvostan mahdollisuutta toiminnan kehittämiseen ja oman tiedon jakamiseen. Kun on ollut myös toisenlaisessa työssä, jossa se arvostus liittyi ainoastaan säännölliseen palkkaan, on tämä tilanne vapauttava.

Arvostan myös mahdollisuutta osallistua digitaalisen kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen päätyön sallimissa rajoissa:

kansalaisvaikuttaminen internetissä ja sosiaalisissa medioissa

Osana ”Kuka kuuntelee köyhää” -verkoston tapahtumia

Tiedän omat rajani, sekä osaamisen että ajankäytön suhteen. Vapaus tehdä töitä 24/7 ei pakota tekemään töitä 24/7. Silloin kun on ns. flow-tila päällä ja on tekemässä jotain, joka on palkitsevaa tai helpottaa omaa työtä jatkossa, on helppo tehdä töitä aikaan ja paikkaan sitoutumatta. Pitkän työuran ja laaja-alaisten kiinnostusten vuoksi osaamiseni on monipuolista, mutta tiedostan, että minullakin on osaamiskapeikkoja.

Kun arvostaa omaa työtään, on parempi asiakaspalvelussa ja asiakkaan tarpeiden tunnistamisessa.

Tommi HeleniusKirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten. Pelkkä Excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.

Advertisement

Miksi osaamisen kehittäminen työssä on tärkeää? – Kolme näkökulmaa

Olen törmännyt useaan otteeseen seuraavaan kirjoitukseen sosiaalisessa mediassa: ”CFO asks CEO: What happens if we invest developing our people and then they leave us? CEO: What happens if we don’t and they stay? ”. Mielestäni tämä ajatus kiteyttää sen, mistä osaamisen kehittämisessä on kyse.

Yksilön näkökulma osaamisen kehittämisellä on monta arvoa. Työssä kehittymisen on todettu olevan monelle työntekijälle eräs tärkein motivaatiotekijöistä. Jos työssä ei saa oppia uusia asioita, eikä kehittää itseään, voi työpaikan vaihto tulla enemmin tai myöhemmin eteen, riippumatta esimerkiksi rahallisesta palkkiosta. Toisaalta se, että itseään saa kehittää, ja organisaatio panostaa asiaan aikaa ja rahaa, tuo tunteen, että minusta välitetään, ja olen tärkeä organisaatiolle. Oman osaamisen kehittäminen on tärkeä asia myös henkilökohtaisen työmarkkina-arvon näkökulmasta.

Työllistävän organisaation näkökulmasta osaamisen kehittäminen kasvattaa yrityksen tieto- ja osaamisresursseja. Osaava, innovatiivinen ja innostunut henkilökunta on organisaatiolle erittäin tärkeä kilpailutekijä, kun perinteiset tuotannontekijät ovat lähtökohtaisesti kaikkien saatavilla. Osaamisen johtaminen onkin asia, joka jokaisen organisaation johtoryhmän tai muun päättävän elimen tulisi ottaa haltuun, ja nostaa merkittävään asemaan. Vinkkinä aiheesta kiinnostuneille kehotan lukemaan Integratan Rami Setälän kirjoituksen osaamisen johtamisesta.

7882F062-405A-4C17-B78C-C13B31F622C5

Kolmantena näkökulmaan haluan nostaa esille yhteiskunnan osaamisen kehittämisen kentässä. Olin kuuntelemassa MindMill Network:n Marjaana Toimisen esitystä ”Mitä tapahtuu seuraavaksi? Työn ja osaamisen tulevaisuus”, ja haluan mainita muutaman teeman, josta oli puhe tutkimusten pohjalta:

  1. Ihmistyön määrä ei vähene, mutta ammatit vaihtuvat.
  2. Osaajien puute hidastaa kasvua erityisesti IT-, rakennus- ja ravintola-aloilla
  3. Ammattitaito tietyillä aloilla vanhenee nopeasti (esim. hallinto, pankkiala, kirjanpito)

Yhteiskunnalla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa ja kannustaa ihmisiä ja organisaatioita kehittymään ja oppimaan (koulutusratkaisut, lait, tukijärjestelmä jne.). Toivoisin, että tämä aihe nousisi esille myös kevään eduskuntavaaleissa.

Lopuksi haluan nostaa vielä esille erään twiitin, johon törmäsin tätä blogia tehdessäni: ”Train people well enough so they can leave, treat them well enough so they don’t want to” – Richard Branson. Olisiko tässä hyvä lähtökohta organisaation henkilöstöjohtamiselle?

 

Kirjoittaja Saija Vuorinen on fasilitoiva HR-kumppani ja kehittäjä, jonka osaamisessa yhdistyvät HR-tieto ja liiketoimintaymmärrys. ”Parasta HR-työssä on yhdessä tekeminen ja toiminnan kehittäminen kohti parempaa työelämää.”

Työn imussa – milloin sinä tunsit sitä viimeksi?

Tunnetko työssäsi tylsistymistä vai katoaako ajantaju töitä tehdessä? Häiritseekö kaikki ympärillä tapahtuva vai työskenteletkö omassa kuplassasi? Ajantajuttomuus ja omassa kuplassa työskentely ovat työn imun tunnusmerkkejä. Mitä muuta se tarkoittaa?

Työterveyslaitos määrittelee tyon imun näin: ”Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.”

Itse koen työn imua, kun tunnen, että minulla on tarpeeksi taitoja vastaamaan annettuja haasteita. Haasteen tulee siis olla sellainen, että se motivoi hankkimaan lisää tietotaitoa ilman mahdotonta työtaakkaa. Haaste- ja taitotason tulee siis olla tasapainossa. Tätä voidaan kuvata esimerkiksi alla olevan graafin mukaisesti (mukaillen Mihail Csikszentmihalyi, Flow: The Psychology of Optimal Experience, 1990). X-akselilla taitotaso kasvaa vasemmalta oikealle ja y-akselilla haastetaso kasvaa ylöspäin.

työn imu -diagrammi

Asiaa pohtiessani huomasin, että olen tärkeimmät osaamiseni työelämässä kerryttänyt juurikin siten, että minulla on ollut vankka koulutustaustani, johon olen voinut nojautua, kun olen selvittänyt eteeni annettua haastetta. Haasteen selvittäminen on tuonut edelleen lisäosaamista. Näin ollen prosessi on ruokkinut itse itseään.

Moni varmasti tietää, että jos työt sujuvat ja on saanut onnistumisen tunteita, niin usein myös kotona jaksaa kukoistaa ja olla energinen. Kun taas puolestaan, jos töissä ei suju joko liian isojen haasteiden takia tai havaitsee työssään tylsistymistä haasteiden puuttumisen vuoksi, ei kotonakaan ole vireimmillään ja hehkeimmillään.

Kuten myös Työterveyslaitos mainitsee, tämä ei tarkoita sitä, että työnteko on aina vaan kivaa tai että imua pitäisi tuntea jatkuvasti. Tutkimuksen mukaan sitä kuitenkin tuntee kaksi kolmesta suomalaisesta vähintään viikottain. Tässä lista mistä voit tunnistaa imun:

työn imun tunnistus

Entäs sitten kun sitä imua ei ole tuntenut hetkeen? Mikä siihen auttaa? Elämää ja uraa ei voi täysin suunnitella ja käsikirjoittaa etukäteen, mutta navigointi ja suuntaviivojen piirto onnistuu. Asetetaan tavoitteet ja navigoidaan niitä kohden, ehkä joskus muutaman mutkan kautta. Joskus sen imun voi löytää yllättävistä paikoista, jotka tuovat energiaa siihen jokapäiväiseen elämään. Itse olen viime viikkojen aikana opetellut uutta taitoa ja olen huomannut olevani imussa.

Miltä sinusta on viime aikoina tuntunut, löytyykö imua vai oletko alkanut suunnittelemaan navigointia ja etsimään sitä?

 

MIB4PROF_003-HILLAKirjoittaja Hilla-Maria Zetterman on elämään positiivisesti asennoituva diplomi-insinööri, äiti ja maalta kotoisin oleva Martta, joka navigoi itseään takaisin kohti työelämää.

 

 

 

 

Lähteet:

https://www.ttl.fi/tyontekija/tyon-imu/ (viitattu 23.5.2017)