Rekryytin vahvuudet

Työhaastattelu – tärkeitä asioita, sananmukainen tulkinta vai ohipuhumista. Eli mikä kaikki voi mennä yhdessäkin kysymyksessä pieleen ja vastaus vie syvemmälle ei-toivottuun suuntaan.

Noin kuukausi sitten oli Twitterissä liikkeellä Pomo ja Väisänen -strippi, jossa pomo esittää kysymyksen haastateltavalleen, joka on ilmeisesti hakemassa työpaikkaa.

Tuo kuvassa ilmenevä haastattelutilanteen kimurallisuus kyllä kutkuttaa mielikuvitustani. Kolme lamppua välähti.

Kotiläksyt ja konkreettiset esimerkit

Ensimmäinen mielikuva on ilmeisin ja täysin tilannekohtainen eli työnantajan halu selvittää hakijan sopivuus haettavan työntekijän osaamisprofiiliin ja mahdollisesti tiimiin. Pystyäkseen vastaamaan tällaiseen kysymykseen on hakijan pitänyt tehdä kotiläksynsä ja ottaa selvää tehtävän vaatimasta osaamisesta ja sen perusteella miettiä, miten omat kokemukset ja taidot sopivat tehtävästä selviytymiseen.

Vastauksena voisi olla jokin selkeä esimerkki tai pari tilanteista, joissa vahvuuttaan on päässyt käyttämään. Esimerkkinä: ”Yksi vahvuuksistani on reklamaatioiden käsittely. Ollessani myyntivastaavana sain hoidettua toimitusviiveestä erittäin ärsyyntyneen yrityksellemme merkittävän asiakkaan tyytyväiseksi sopimalla toimituksen jaksotuksesta. Tämä ehdotus oli asiakkaalle alkuperäistä parempikin, koska se säästi heillä varastointitilaa. Samalla itsellemme ei aiheutunut tuotantoon kallista ruuhkapiikkiä.” Näin pääset kertomaan paineensiedosta, ratkaisukyvystä ja tuloksentekoajattelustasi.

Kuva: Laura Tammisto/Studio Torkkeli Oy

Vastauksen tarkkuus

Toiseksi nousi mielikuva hakijan varmuudesta teknisesti tarkassa argumentoinnissa. Haastateltava haluaa antaa itsestään todella asiantuntevan kuvan parantaakseen mahdollisuuksiaan tulla valituksi. Onnistukseen tässä hakija on varautunut tarkkaan substanssikohtaiseen tenttaamiseen ja kenties toistelee mielessään oikeina pitämiään vastauksia sen sijaan että kuuntelisi kysymyksen. Tähän toiminee vinkkinä edellisen kohdan kotiläksyjen lisäksi pyrkimys ymmärtää kysymys.

Tarvittaessa voi pyytää kysyjää toistamaan, jopa selittämään kysymyksensä. Sillä tavalla voi osoittaa jotakin omasta halustaan ja kyvystään ottaa selvää asioista eikä olettamalla kiirehtiä vastaamaan. Myös haastattelijalta voi odottaa kuvan kaltaisessa tilanteessa tarkentavaa kysymystä, miksi hakija kokee näkökykynsä diopteriarvojen olevan tehtävässä olennainen. Konemainen valmiin kysymyslistan käyttö on joskus riski. Jotakin oleellista jää helposti nousematta esiin.

”Voi voi, että voi voi olla vanhaa”
tai
”Hilja sanoi Hiljalle niin hiljaa hiljaa ettei Hiljakaan kuullut kuinka hiljaa Hilja sanoi Hiljalle hiljaa.”

Konteksti

Kolmanneksi lampuksi välähti toistensa ohipuhuminen tilanteessa, jossa sanojen merkitys on moniselitteinen. Tuttuja sanoja. Sanoja, joilla on merkitys, useampikin. Tai sana liittyy moneen asiaan ja toimialaan. Esimerkkinä vaikkapa puhe projektipäällikön osaamisesta, joka yleistasolla on samoihin periaatteisiin sopivaa, mutta täysin erilaiset odotukset kohdistuvat rakennusprojektien ohjaamiseen kuin sovelluskehitykseen. On kovin haastavaa ulkopuolisen tietää kaikki erikoisalojen sanat ja niiden käyttötilanteet.

Monella alalla on oma ”kielensä”, ja keskustelijoiden pitää olla tarkkana ymmärryksen syntymisestä. Yleensä asiayhteys paljastaa aiheellaan käytettävän sanaston. Työnhakutilanteessa tietysti auttaa tehtäväkuvaus ja toimialan tuntemus. Ohipuhumisen ja sanallisen väärinymmärryksen välttämisessä auttaa rauhoittuminen ja alaan liittyvä ajatteleminen, lukeminenkin. Silloin asemoi itsensä helpommin samalle aaltopituudelle.

Kirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii, miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.

Advertisement

Tärkeää asiaa motivaatiosta ja intohimosta työelämässä

Torstaina 23. päivä toukokuuta vietettiin toista kertaa Piilo-osaajien Rekrytointi- ja osaamismarkkinoita. Läpi tapahtuman osallistujajoukossa kävi utelias ja markkinoiden edessä yhä innostuneempi kuhina.

Kevään kuplivin rekrytointitapahtuma, Rekrytointi- ja osaamismarkkinat, kokosi paikalle yhteensä yli 100 osallistujaa Tampereelle ja Jyväskylään. Osallistujissa oli niin uusia alkuja etsiviä osaajia, rekrytointi- ja työnhakualan ammattilaisia kuin palvelujaan esitteleviä yhteistyökumppaneita. Pääpuhujat saivat kiitosta ja tarjosivat kaivattua inspiraatiota sekä uusia näkökulmia työnhakuun ja rekrytointiin. Osallistujat kehuivat tapahtumaa innostavaksi, mainioksi ja huipputapahtumaksi.

Tampereella mietittiin motivaation mahtia Riikka Pajusen johdolla

Riikka Pajunen jakoi omistuskirjoituksia osallistujille. Kuva Heidi Hölsömäki

“Tehokkain tapa tappaa motivaatio on hokea itselleen pitäisi”, Montevista Oy:n uravalmentaja ja onnellisen työelämän rakentaja Riikka Pajunen kiteytti. Pajuselta on juuri ilmestynyt uusi voimakirja “Omaa tehtävää etsimässä – löydä vahvuutesi ja intohimosi”, jonka perustalle puheenvuoro oli rakennettu.

“Se tyyli, jolla haet töitä, kertoo tavastasi tehdä töitä. Kun tunnistat motivaatiotekijäsi, löydät vahvuutesi ja intohimosi liekki syttyy!” Pajunen innosti MOW Supernovassa.

Jos haluat nähdä Riikka Pajusen puheenvuoron taltioituna, ota seurantaan Piilo-osaajien Twitter– ja Facebook-tilit!

 

Konkreettisia keinoja oman osaamisen tunnistamiseen

Piilo-osaajien Virpi Naukkarisen ja Matti Kortteuksen fasilitoima työpaja käsitteli oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista. Aihepiiri koskettaa monia ja näiden kysymysten kanssa tuskaillaan tietämättä, miten päästä eteenpäin.

Konkreettisina keinoina osaamisen tunnistamiselle työpajassa nousi esille kaveripiirissä keskusteleminen, palautteen kysyminen, itsetutkiskelun harrastaminen ja sen pohtiminen, mitä osaamista uusi tekijä tarvitsisi, jos tehtäväsi vaihtuisivat. “Voi ujostuttaa kertoa osaamisestaan tai sitä osaamista ei itse yksin nähdä. On myös henkisesti helpompaa yrittää sovittaa itsensä työpaikkailmoituksen muottiin kuin tarjota suoraan omaa osaamista”, työpajan vetäjät kertoivat.

Jyväskylässä Mikko Kalliola kehotti keskittymään hetkeen

Mikko Kalliola kehotti haastamaan rutiinejaan ja seikkailemaan. Kuva: Heidi Friman.

Markkinointifirma Aava & Bangin luova johtaja Mikko Kalliola innosti Kansalaistoiminnankeskus Mataralle saapuneita haastamaan rutiinejaan ja seikkailemaan. Kalliola pitää tärkeänä sitä, että jokainen varaa aikaa miellyttävien asioiden tekemiseen nyt eikä vasta joskus epämääräisessä tulevaisuudessa. “Kun keskittyy vain rutiinisuorituksiin, aika kuluu nopeasti”, Kalliola julisti, “kun puolestaan hyppää seikkailuun ja keskittyy elämän pyhiin asioihin, saa kokea viikon verran asioita päivässä!”

Myös Jyväskylässä päästiin nauttimaan Piilo-osaajien taidoista Saija Vuorisen vetämissä työpajoissa. Vuorisen johdolla pohdittiin, kuinka motivaatiota voi tuoda esiin työnhaussa. Harjoituksissa kirjattiin ylös onnistumisia, joiden kautta omaa osaamista ja motivaatiota voisi esitellä työnantajille.

Työpajan toisessa osiossa konkretisoitiin osallistujien unelmatyöpaikkoja inspiraatioista ja innostavista asioista. “Omia onnistumisen hetkiä olen miettinyt aiemminkin, mutta konkreettisesti unelmaduunin miettiminen oli uutta ja virkistävää!” eräs Saijan työpajaan osallistuneista kertoi.

Jyväskylässä järjestettiin ensimmäistä kertaa Osaamis- ja rekrytointimarkkinat. Kuva: Heidi Friman

Rekrytointi- ja osaamismarkkinat toteutettiin Piilo-osaajien timanttisella osaajaporukalla ja lukuisten yhteistyökumppaniemme avulla. Haluamme tapahtuman kautta levittää iloisen kuplivaa asennetta kaikille työnhakijoille ja rekrytoinnin parissa toimiville!

Jäitkö janoamaan lisää? Voit lukea tarkemmin Osaamismarkkinoiden sisällöstä myös osallistujille lähetetystä kiteytysviestistä. Tämän lisäksi osallistujat saivat itselleen puheenvuorojen ja työpajojen materiaaleja aiheiden työstämiseen tapahtuman jälkeenkin. Siinäpä oiva syy osallistua ensi vuoden Osaamismarkkinoille!

 

Kirjoittaja Sinikka Kauhanen toimi Jyväskylän Rekrytointi- ja osaamismarkkinoiden koordinaattorina ja osallistui valtakunnallisesti tapahtuman suunnitteluun ja viestinnän toteutukseen. Sinikka on yhteiskunnallista näkemystä omaava sukkela sisällöntuottaja. Hän etsii keskisuomalaista työnantajaa, jonka tavoitteisiin sitoutua.

Kun osaaja ja rekrytoija saavat paikan kohdata

Piilo-osaajat ottivat ensimmäisen isomman askeleen tapahtumajärjestämisen puolella elokuun 27. ja 28. päivä, kun osaamismarkkinat toteutettiin. Tapahtuma järjestettiin ensin Tampereella ja heti perään Helsingissä. Tavoitteena oli kohtauttaa osaajia ja rekrytoijia sekä tarjota työkaluja ja sparrausta erilaisiin tarpeisiin. Tapahtumat järjestettiin yhteistyössä MiBin kanssa.

Tapahtumat alkoivat Jari Saarenpään 45 minuutin luennolla luontaisista taipumuksista. Jari herätteli kuulijoita pohtimaan omia motivaatiotekijöitä ja mistä kenellekin työn imu kumpuaa. Luennon aikana osallistujat kävivät useamman lyhyen pariporinan ja juttua olisi varmasti riittänyt pitkälle iltaan saakka. Jarin luento saikin erityisen paljon positiivista palautetta ja aiheesta toivottiin lisää myös tulevaisuudessa. Tämä kertoo siitä, että osaajat ovat kiinnostuneita omista vahvuuksistaan ja motivaatiotekijöistään erityisesti silloin, kun on tullut halu tai muu tarve katsoa uusia uria. Osaajamme Ronja Iso-Heiko kirjoitti luennosta blogikirjoituksen, josta on helppo päästä kärryille mistä oli kyse sekä osallistujien virkistää muistiaan.

Kuva: Karoliina Nurmi

Tapahtumien tunnelma oli iloinen ja moni osaaja oli tullutkin paikalle mukanaan CV ja hakemuspohja, toiveenaan saada sparrausta ja hyviä vinkkejä. Tämä tarve ei jäänyt kenellekään epäselväksi, sillä sparrauspisteille oli runsaasti jonoa. Pikagalluppi kertoi, että lyhyessäkin ajassa oli saatu aikaan ehyempää CV:tä ja selkeämpää runkoa hakemuksen laatimiseen. Myös LinkedIn-sparrauspiste oli kiireinen ja tämä kertookin siitä, että somen kanavat ovat osaajilla aktiivisessa käytössä ja niitä halutaan ylläpitää päivitettyinä.

Yhteistä kaikille työpajoille oli katse tulevaisuuteen.

Rekrytoijat olivat kaikki mukana vapaaehtoisina ja vetivät suosittuja työpajoja. Aiheet olivat monipuoliset oman osaamisen sanoittamisesta itse rekrytointiprosessiin. Yhteistä kaikille työpajoille oli katse tulevaisuuteen. Rekrytointi puhuttaa paljon myös somessa ja usein kuulee, että prosessit ovat vanhanaikaisia ja hitaita. Piilo-osaajat halusivatkin antaa kaikille mukana olleille kanavan kertoa omat visionsa ja ajatuksensa siitä, millaista on moderni rekrytointi. Näitä kommentteja keräsivät Tampereella RecRight ja Helsingissä Duunitori, lähiaikoina saammekin koosteen näistä ajatuksista. Sen verran voin jo paljastaa, että mm. somen monipuolisempi käyttö mainittiin useamman kerran.

Valmistaudu työnhakuun selvittämällä itsellesi mitä osaat JA mitä haluat tehdä!

Twitter lauloi tapahtumapäivinä ahkerasti ja sieltä pystyi hyvin nostamaan esiin sen kaikkein tärkeimmän ja toistuvan ajatuksen, eli itse pitää tietää mitä osaa. Sitä ei kukaan muu osaa kertoa. Valmistaudu työnhakuun selvittämällä itsellesi mitä osaat JA mitä haluat tehdä!

Kuva: Karoliina Nurmi

Mitä meille Piilo-osaajille tästä kaikesta jäi käteen? Sitä kaikkea ei voi edes sanoiksi pukea, sillä tunnelma oli niin huikea! Sen kuitenkin nyt tiedämme, että tällaisille tapahtumille on tarvetta, osaajat ja rekrytoijat haluavat kohdata muuallakin kuin vain paperilla. Molemmat oppivat toisiltaan vapaassa keskustelussa ja näin sekä osaajan työnhaku että rekrytoijien prosessit kohtaavat paremmin tulevaisuudessa. Ihmisten halu verkostoitua on suuri, sillä usein pienikin tsemppisana oikeassa paikassa toiselta samassa tilanteessa olevalta tai sen kokeneena pelastaa päivän ja auttaa jaksamaan eteenpäin.

Mitä meille Piilo-osaajille tästä kaikesta jäi käteen? Sitä kaikkea ei voi edes sanoiksi pukea, sillä tunnelma oli niin huikea!

Piilo-osaajat on 1.9.2018 alkaen irtautunut MiB ry:n siipien suojasta omille siivilleen ja olemme avoin verkosto kaikille halukkaille ikään, sukupuoleen ja elämäntilanteeseen katsomatta. Olemme olleet aktiivisesti kuulolla siitä, millaisia tarpeita ja toiveita osaajilla ja rekrytoijilla on ja seuraavat tapahtumat ovatkin jo suunnittelupöydällä. Piilo-osaajien kanavat kannattaakin ottaa nyt aktiiviseen seurantaan ja käydä tutustumassa myös toimintaamme www.piilo-osaajat.com. Sieltä löytyy myös ohjeet, miten lähteä mukaan toimintaan.

Kirjoittaja Petra Alijärvi on organisaation ja ihmisten piilossa olevan potentiaalin arkeologi. Hän on vahva visionääri, jolle vain taivas on rajana.

Kun työnhaku sujuu kuin unelma

Silmät harittavat hakemustekstiä toljottaessa, suuta kuivaa videohaastattelua harjoitellessa, erottumisen paine jyskyttää takaraivossa. Tätä on työnhaun arki pahimmillaan. Entä kun on Unelmien työnhakupäivä, mitä silloin tapahtuu?

Torstaina 5.10. Suomessa järjestetään ensimmäistä kertaa valtakunnallinen työhyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä Unelmien työpäivä. Tempaus on osa Yksi elämä -terveystalkoita, joiden tarkoitus on edistää työntekijöiden hyvinvointia.

Loistava idea! Me Piilo-osaajat haluamme laajentaa ajatusta: edistetään myös työnhakijoiden hyvinvointia.

Millainen siis olisi Unelmien työnhakupäivä? No joo, myönnetään, ensimmäinen ajatukseni on ”saan töitä”. Niin tietenkin. Mutta jos puhutaan itse työnhausta, mitä siihen parhaimmillaan kuuluu? Minä listasin viisi itselleni tärkeää asiaa:

1. Yhteisöllisyys

Ennen Piilo-osaajiin liittymistä pidin työnhakuyhteisöä hieman outona ajatuksena. Mitä siitä muka saa? Oman ammattilaisprofiilin esille, vähän tykkäilyä somessa ja sellaista.

Sain paljon enemmän! Joukossa on positiivista voimaa. Olen tullut aktiivisemmaksi, kehittynyt, oppinut muilta, saanut vertaistukea ja loistavia vinkkejä omiin ura-ajatuksiini. Tunnettani todella kuvaa se, että olen ryöminyt pois piilosta.

Väitän, että yhteisöllisyys työnhaussa myös lisääntyy tulevaisuudessa. Enkä tarkoita mitä tahansa yhteisöllisyyttä (onhan työttömille varmasti pitkään ollut vertaistukea) vaan todellista yhdessä tekemistä ja yhdessä esille tulemista. Tarkoitan avoimia, positiivisia ryhmiä, kollektiivista kampanjointia seuraavan ura-askeleen löytämiseksi.

Myös sosiaalisessa mediassa on yhä hyväksyttävämpää kertoa olevansa vapaa uusiin haasteisiin ja ryhmäytyä muiden työnhakijoiden kanssa. Olen kokenut sekä LinkedInissä että Facebookissa aitoa muiden – ihan tuntemattomien – työnhakija-kollegoiden tukemista ja tsemppaamista.

2. Positiivinen flow

Tiedätkö tunteen, kun yhtäkkiä eteesi tupsahtaa ”Se Työ” – unelmiesi työhön haetaan tekijää? Vatsassa kuplii, alat välittömästi suunnitella hakemusta ja strategiaa, miten nappaat pestin itsellesi. Tulee innostus, jännitys, ihana kihelmöinti.

Unelmien työnhakupäivänä saan kirjoittaa hakemusta flow-tilassa ja tuntuu, että kaikki on mahdollista. Tai jos kohdalle sattuu haastattelu, pulppuan itsevarmuutta ja intoa, ja haastattelijoiden kanssa synkkaa, kaikki loksahtaa kohdalleen.

3. Itsensä kehittäminen

Parhaimmillaan jokaiseen työnhakupäivään kuuluu vähintään yksi oppimishetki. Itsen ja ammattitaidon kehittämiseen löytyy roppakaupalla kiinnostavia koulutuksia, kirjoja, blogeja, webinaareja, kirjekursseja. Niihin riittää vinkkejä (jaa toki omasi!).

Haluan lisätä tähän oman – ruuhkavuosiin sopivan – vinkkini: Pidä antennit auki, kirjaa ylös ja palaa myöhemmin. Käytän pientä ”rekryvihkosta”, johon listaan kuulemiani tai lukemiani termejä, käsitteitä, firmoja, esikuvia jne. silloinkin, kun en ehdi ajatella asiaa sen enempää. Koetan nimittäin keskittyä lapsen kanssa duplolaatikon äärellä, ja työnhakuhommiin sitten omana hetkenään. Valitettavasti aivot eivät aina tee eroa näiden välillä, joten tarvitsen tällaisen ulkoisen välimuistin. Kun rauhoitun läppärille, otan usein listan esiin, googlaan, perehdyn, opin, ehkä sivistyn.

Koska oma tapani työstää asioita on kirjoittaminen, olen tehnyt vihkoseeni myös muun muassa listoja vahvuuksistani ja heikkouksistani, muistiinpanoja eri tapaamisista sekä random-ajatuksia tavoitteista, unelmieni työstä. Kotona ollessa vihko lojuu helposti saatavilla keittiössä (ruokapöytä on myös työnhaun päämajani). Ja liikkeellä ollessa tallennan tietysti kännykkään.

4. Kannustus

Työnhakija tarvitsee runsaasti kannustusta, sillä työnhaku on monin tavoin stressaavaa. Pelissä on muun muassa toimeentulo, urakehitys, mielekäs tekeminen, yhteiskuntaan osallistuminen, jopa koko identiteetti. Ja usein työnhakija myös kokee pettymyksiä, on jaksettava yhä uudelleen uskoa itseensä ja ammattilaisuuteensa.

Vertaistuen lisäksi nostan esiin läheisten tärkeän roolin. Enkä oleta, että kukaan lukee ajatuksiani. Jos puoliso kiskotaan töihin kotisohvalta, hän ei välttämättä ymmärrä työnhakijavaimon mielenmyllerrystä. Siksi on muistettava sanoa: Nyt tarvitsen tukea, halaa ja kehu. Kiitos.

5. Sujuvat rekryprosessit

Kunpa työhakemuksen vastaanottaminen kuitattaisiin aina. En halua arpoa, menikö viesti perille vai jumiutuiko se johonkin sähköpostien päättymättömään kiertoliittymään. Kunpa hakijoita tiedotettaisiin prosessin vaiheista. Kunpa haastattelun jälkeen lopullisesta valinnasta ilmoitettaisiin henkilökohtaisesti, jopa perustelujen kera.

Tähän asiaan työnhakija voi itse vaikuttaa vain hyvin vähän. Heitän siis toiveen kaikille rekrytoijille: ollaan ihmisiä toisillemme.

Kirjoittaja Sinikka Tierna on multitaskaava viestijä ja tuottaja, joka tykkää hupsuttelusta, järjestyksestä ja listojen tekemisestä, nauttii tässä-ja-nyt-fiiliksestä taaperoarjessa ja etsii uutta ura-askelta positiivisessa flow’ssa.

Torstaina 5.10. järjestämme Tampereella yhteisöllisen Unelmien työnhakupäivän yhdessä TreStartin ja Uratehtaan kanssa. Lue lisää tapahtumasta.

Kerro, millainen on sinun Unelmien työnhakupäiväsi, seuraa ja keskustele somessa #unelmientyönhaku

Mikä ihmeen people geek?

En ole koskaan kokenut olevani ns. people person, mutta kirjoitan omassa LinkedIn-profiilissa olevani people geek. Tämä termi ei kuitenkaan kaikille avaudu, joten tässä selvennystä aiheeseen. Mitä tämä ”ihmisnörttiys” oikein tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa datan avulla ihmisten sekä yritysten auttamista, henkilöstöanalytiikkaa.

Termi people geek yhdistää monia erilaisia tekijöitä. Se voi tarkoittaa HR-osaajia, jotka rohkeasti surffaavat digitalisaation aallonharjalla ja sukeltavat dataan. Yhtä hyvin se viittaa IT-nörttiin, joka on valinnut datan, analytiikan ja tilastotieteen menetelmien kohteekseen ihmiset. Tähän väliin mahtuu myös monenlaista muuta osaajaa, kuten esimerkiksi minun kaltaiseni raportoinnin ja analysoinnin ammattilainen, jonka intohimona on luoda sekä yrityksen että henkilöstön etuja ajavia mittareita johdon päätöksenteon tueksi.

”A People Person typically found in People Operations, Recruitment or Leadership who gets excited about how data and insights can drive a better world to work in.”
source: peoplegeeks.com

People geek voikin fokusoitua hyvinkin erilaiseen tekemiseen. Kansainvälisiä guruja löytyy monilta eri aloilta, joista itse seuraan erityisesti taloustieteilijä Alec Levensonia, myynnistä ja rekrytoinnista ponnistanutta David Greeniä ja HR-taustaista Jonathan Ferraria. Ei tämä ala kuitenkaan ole vain miehinen. Kansainvälisesti tunnetaan mm. Greta Roberts, joka on erikoistunut talent analytiikkaan. Meillä Suomessa esimerkkinä haluan nostaa esille agile HR:n sanansaattajan Riina Hellströmin, joka on muun People Geeks Ltd Oy:n jengin kanssa meillä etunenässä ajamassa tätä muutosta.

Minulle tässä nörttiydessä kiinnostavinta on HR-datan tarjoaman potentiaali strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. HR-datan taustalla ovat tietenkin työntekijät, henkilöstö jolla koko yritystä luotsataan eteenpäin. Ilman henkilöstöä strategiatkin saa heittää tarpeettomina roskiin. Toisaalta, ilman strategiaa henkilöstö on kuin laiva ilman kompassia. Molemmat tarvitsevat toisiaan menestyäkseen ja uskon, että tuo synergia on datan avulla perusteltavissa ja valjastettavissa.

Henkilöstöanalytiikka on aiheena hyvin laaja, johon englannissa löytyy useita termejä (HR analytics, people analytics, talent analytics, workforce analytics…). Suomessa ala on vasta aluillaan, joten termistökin laahaa perässä. Ei kuitenkaan anneta sen estää nörtteilyä vaan ollaan ylpeästi people geekkejä!

Oletko sinä people geek? Tai haluaisitko tämän perusteella kuulla lisää henkilöstöanalytiikan mahdollisuuksista?

 

 Kirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan tiedolla johtamisen tai henkilöstöanalytiikan parista.