Palkkatoiveet ja todellisuus

Paljonko palkkaa kehtaa pyytää? Moni työtä hakeva miettii tätä kysymystä kirjoittaessaan työhakemusta paikkaan, jossa hakijan halutaan esittävän palkkatoiveen. Kysymys voi olla syvimmillään myös siitä, minkä arvoiseksi määrittelee itsensä. Minkä arvoinen olen työntekijänä tai ihmisenä?

Henkilökohtaisesti en ole joutunut juuri miettimään palkkatoiveita kuin vasta vuoden 2014 jälkeen, kun lähdin pois Puolustusvoimilta. Valtiolla tehtäväkohtainen palkka katsottiin kätevästi taulukosta. Aluksi oli voimassa ikälisäkäytännöt, mutta muistan, kun otettiin käyttöön henkilökohtainen palkanosa. Sitä kutsuttiin leikkimielisesti myös ”pärstäkerroinlisäksi”. Vuosittain pidettävissä kehityskeskusteluissa esimies arvioi työntekijän henkilökohtaista työssä menestymistä ja tavoitteiden saavuttamista. Henkilökohtainen palkanosa on 17–37 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta.

Minulla oli melkoisia haasteita hahmottaa palkkatasoani, kun aloin etsiä töitä siviilimarkkinoilta Puolustusvoimilla työskentelyn jälkeen. Voinko pyytää sellaista palkkaa, johon olin tottunut? Minun palkkani oli viimeisinä vuosina bruttona noin 2800 € (tehtäväkohtainen palkka + henkilökohtainen palkanlisä). Meillä on asuntolaina. Minulla on huollettavana myös kolme kasvavaa lasta. Voiko perusteluna pitää sitä, että haluaa sellaisen palkan, jolla tulee toimeen ja johon on tottunut? Arvelen, että kaikki ihmiset haluavat palkan, joka riittää enempääkin kuin vain välttämättömään. Lisäksi palkan suuruus vaikuttaa merkittävästi siihen, tunteeko ihminen itsensä arvostetuksi työssään.

Olen seurannut tuttavani ura- ja palkkakehitystä pitkään. Hän on alalla, jossa palkkoja poljetaan nähtävästi valtavan kilpailun takia. Hänen nykyinen palkkansa on tällä hetkellä 100 € huonompi kuin 10 vuotta sitten. Tehtävä on sama, mutta firma on eri. Mutta tuossa kyllä tulee ihmiselle sellainen olo, ettei työvuosien aikana kertynyttä ammattitaitoa ei arvosteta pätkääkään. Lisäksi indeksikorotukset on unohdettu kokonaan. Palkka on sitä tasoa, että sillä maksaa jotenkin pakolliset menot, mutta ei sitten tehdäkään mitään muuta. Mitä tässä tilanteessa voi tehdä? Varmaankin ainut vaihtoehto olisi opiskella ja vaihtaa alaa.

raha ilmassa

Minulla itselläni on pian taas edessä palkkaneuvottelut, koska olen nyt työharjoittelussa ja toivon työllistyväni kyseiseen yritykseen. Tittelinä harjoittelusopimuksessa on sovellusasiantuntija. Teen myös digimarkkinointia ja myynnillisiä tehtäviä. Netistä vilkaisin, että sovellusasiantuntijan palkka voi olla 2700–3900 €. Markkinointisuunnittelijan keskipalkka näyttäisi olevan 3044 €. Lopullinen työtehtäväni määrittelee sen, mitä voin pyytää, mutta minulla on jo visio siitä, mitä haluan.

Palkkaneuvotteluissa ovat vastakkain työntekijän toiveet ja työnantajan realiteetit. Paljonko työnantaja on valmis maksamaan työstä? Kuinka yritys arvottaa työntekijän työpanoksen? Kuinka paljon koulutus vaikuttaa palkkaan? Onko kyseessä tehtäväkohtainen palkka, johon ei pitkä työkokemus vaikuta mitenkään?

Yhteiskunnassa puhutaan taas siitä, että palkansaajien ostovoiman pitäisi lisääntyä, jotta kotimaan talouskasvu jatkuisi. Palkankorotuksiin kuitenkin suhtaudutaan tietyissä piireissä nihkeästi. Tilastokeskuksen tarkan määritelmän mukaan Suomessa yksin asuvan työssäkäyvän köyhän käteen jää noin 1200 € kuussa nettona. Löysin myös netistä määritelmän, jonka mukaan matalapalkka-ala on sellainen, jossa kuukausipalkka on alle 2000 € bruttona. Matalapalkka-aloillakaan ostovoimaa ei juurikaan ole.

Eikö se olisi hyvä juttu, että jokaisella ihmisellä olisi riittävästi ostovoimaa? En usko, että on koko kansakunnan etu, että matalapalkkatyö lisääntyy ja samalla heikennetään työehtoja. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus elää palkallaan.

Kannustaisinkin jokaista olemaan luja oman palkkatoiveen kohdalla. Älkää antako liian helposti periksi.

Heidi_HaatajaKirjoittaja Heidi Haataja on liminkalainen kulttuuripersoona, joka höpöttää mielellään sosiaalisessa mediassa, kunnanvaltuuston kokouksissa ja esiintymislavoilla.

Advertisement

Palkkapyynnön asettaminen – hinnoittele osaamisesi oikein

Työnhakija täyttää työnhakunsa aikana todennäköisesti lukuisia työhakemuksia. Itse hakutekstin tuottamisessa toisto tuo helpotusta, kun oppii sanoittamaan paremmin omaa osaamistaan. Palkkapyyntö pyydetään ilmoittamaan lähes kaikissa hakemuksissa eikä sen asettaminen ole aivan yksinkertaista. Miten asettaa sopiva palkkapyyntö? Miten voi tietää, mikä on sopiva summa?

Olen kuullut useammankin rekrytoijan suusta, että pahin moka jonka tässä asiassa voi tehdä, on jättää palkkatoive merkkaamatta kokonaan. Jos sitä kysytään, se myös laitetaan. Aivan hatusta ei lukua kuitenkaan kannata tempaista. Liian korkealle asetettu palkkapyyntö voi karsia sinut heti pois hakijajoukosta, liian alhainen taas on haitaksi itsellesi eikä anna oikeaa kuvaa osaamisestasi.

Ihan aluksi kannattaa kurkistaa internetiin. Etsi, löytyykö kyseiseltä alalta palkkatilastoja ja tutki niitä. Huomioi myös, että datan pitää olla tuoretta. Muutaman vuoden takainen palkkataso ei ole enää vertailukelpoinen, mutta antaa kumminkin jotain osviittaa. Jos kuulut ammattiliittoon, selvitä sieltä, mikä olisi sopiva palkka. Useimmat liitot julkaisevat palkkatilastoja vuosittain jäsentensä käyttöön ja lisäksi saatavilla voi olla palkka-asiantuntijan neuvontaa, jossa kartoitatte palkkatoiveen tasoa yhdessä. Verkossa on myös erilaisia sivuja, joille ihmiset voivat ilmoittaa anonyymisti omat palkkatulonsa. Näiltä sivuilta voi hakea palkkoja alojen ja titteleiden mukaan. Älä usko sokeasti näihin, sillä tietoja ei tarkisteta, mutta kurkista kumminkin, jotta voit pohtia, millainen hajonta on realistinen.

Jos tilanne on tiukka ja sinun pitää tietää tarkkaan jonkun erityisen tehtävän palkkataso, on olemassa yksi keino, jonka voi tässä tilanteessa hyödyntää. Tämä on konsti, jonka hyödyntäminen saa aikaan jopa ihan rikollisen olon, vaikka kyseessä ei ole mitenkään luvaton toimenpide. Kyse on verotietojen hyödyntämisestä. Seuraavana todellisen palkkasalapoliisin ohjeet.

Ota selvää vastaavissa tehtävissä työskentelevistä ihmisistä. Selvitä, ketkä ovat tulevat kollegasi ja ketkä toimivat kilpailijalla samankaltaisissa tehtävissä. Listaa muutamia nimiä. Jos joukossa on monta Matti Virtasta niin kannattaa hakea useampi nimi listalle. Selvitä mahdollisuuksien mukaan myös henkilöiden oletetut asuinpaikkakunnat. Monella tämä tieto on esimerkiksi Facebookissa julkinen. Marssi listasi kanssa verotoimistoon. Siellä on pääte, josta pääset vapaasti hakemaan verotietoja. Siis myös niitä, jotka eivät yllä lehdistön julkaisemille tulolistoille. Voit myös olla puhelimitse yhteydessä verotoimistoon. Huomioi, että henkilöllä voi olla tuloja useammasta lähteestä. Muista myös, että saatat tarkastella jonkun samannimisen tietoja. Mikäli toimit palkkasalapoliisina yllä mainituin keinoin, lienee asiallista, ettet ainakaan ensimmäisessä työhaastattelussa paljasta sitä, mihin palkkatoiveesi perustuu.

rawpixel-com-567016-unsplashSen sijaan on asioita, joihin palkkatoiveen kannattaa kertoa perustuvan. Alan palkkataulukoihin on viisasta viitata. Lisäksi voit perustella pyyntöäsi kokemuksesi ja tuomasi erityisosaamisen kautta. Myös mahdolliset mukanasi tulevat verkostot ja kontaktit voivat olla yksi peruste palkkapyynnölle.

Asettaessasi palkkatoivetta, huomioi joustonvara. Yleensä ilmoittamastasi summasta alkaa tarjouskilpailu, johon työnantaja vastaa alemmalla summalla. Aseta siis palkkapyyntö hiukan toivomaasi palkkatasoa korkeammalle, jotta voit tulla vastaan työnantajan tarjouksessa ja silti saavuttaa toivomasi tason. Älä kuitenkaan tee ylilyöntiä: 100-300 euroa neuvotteluvaraa on sopiva, 500 euroa on jo liikaa.

Hyödynnä tilaisuus, kun palkasta neuvotellaan. Älä tyydy ensimmäiseen tarjoukseen vaan yritä saavuttaa neuvottelemalla hyvä tulos. Palkka on helpompi neuvotella oikealle tasolle työssä aloittaessa kuin myöhemmin. Jos näkemysero vaikuttaa suurelta, voit tiedustella, millaiset mahdollisuudet palkan korottamiseen on myöhemmin. Tiukassa neuvottelutilanteessa voit ehdottaa ratkaisua, jossa suostut aloittamaan työn alemmalla palkalla mutta jossa tuloksiisi perustuen nostetaan palkka ennalta sovitulle tasolle vaikkapa koeajan päättyessä. Tällaisessa tapauksessa huolehdi, että sopimus tehdään kirjallisesti.

Palkkapyyntö on tärkeä osa työhakemusta ja varsinaiseen neuvotteluun tulee varata kylmät hermot. Muista valmistautua huolellisesti, tutkia taustat ja unohtaa olettamukset. Asiallinen, utelias ja keskusteleva lähestymistapa on palkka-asioissa hyvä mutta muista silti pitää kiinni omista tavoitteistasi. Oman asiantuntemuksesi paras hinnoittelija olet sinä itse.

IMG_6602Kirjoittaja Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi yamk, it-alalle hypännyt pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla.