Osaaja pois piilosta – Merin tarina

Työnhakuyhteisö antoi Meri Vuorivirralle itsevarmuutta omasta osaamisesta ja mahdollisuuden oppia uusia taitoja. Tavoitteet ja vertaistuki kannustivat, tuloksena työllistyminen unelmien työpaikkaan ja uusia ystäviä.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olin kuullut Piilo-osaajista ystävältäni. Kiinnostuin asiasta, koska kaipasin työnhakuun yhteisöä. Yhdessä tekeminen on mieluisampaa kuin yksin puurtaminen. Muiden samassa tilanteessa olevien kanssa voi jakaa työnhaun ilot ja surut. Otin yhteyttä Jaana Saramieheen, Piilo-osaajien perustajajäseneen ja kerroin haluavani liittyä mukaan yhteisöön.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Halusin saada vertaistukea ja tsemppiä työnhakuun sekä verkostoitua muiden timanttisten Piilo-osaajien kanssa. Halusin myös näkyvyyttä omalle osaamiselleni.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Sain Piilo-osaajilta lisäpotkua työnhakuun ja uskoa itseeni osaajana työnhaussa. Työllistyin avoimen haun kautta työhön, joka vastasi työnhaussa asettamiani tavoitteita. Piilo-osaajaverkoston tuki auttoi paljon työhakuprosessissa.

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Sain kirkastettua omia tavoitteitani ja jäsennettyä vahvuuksiani. Tutustuin kampanjan avulla eri alojen osaajiin, joiden ansiosta olen vieläkin itsevarmempi omasta osaamisestani. Muiden kokemukset osoittivat, että kaikki pohtivat samoja asioita työnhakuprosessin aikana. Kirjoitin elämäni ensimmäisen blogikirjoituksen Piilo-osaajien sivuille, joten sekään asia ei ole enää vierasta minulle. Muiden Piilo-osaajien työnhakuun liittyvät blogikirjoitukset olivat mieluisaa luettavaa, koska niistä sai paljon hyviä vinkkejä. Opin myös käyttämään Piilo-osaajien viestintäkanavaa Slackia ja parantamaan somekanavien taitoja, kuten Facebook-sivujen ylläpitotehtäviä.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Älä enää mieti vaan liity rohkeasti mukaan! Ryhmässä on hyvä kupliva meininki, jonka avulla saat paitsi vertaistukea myös uusia ystäviä.

Meri Vuorivirta

Meri Vuorivirta on unelmatyön löytänyt innostuja, insinööri, diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti.

Advertisement

Osaaja pois piilosta – Piritan tarina

Lasten kanssa vietetyt vuodet vahvistavat onneksi monia taitoja ajatellen paluuta takaisin työelämään. Sinne päästäkseen täytyy kuitenkin käydä läpi työnhaku, mikäli valmista paluupaikkaa ei ole. Ja sen homman parissa puurtaminen yksin ei ole kivaa. Yhdessä oppii ja saavuttaa paljon enemmän! Piritta löysi oman tiensä uusille urille täydennyskoulutuksen ja siihen sisältyvän harjoittelun kautta. Sitä matkaa siivitti Piilo-osaajat.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olin jo todennut, että se ”normaali” tapa työllistyä ei tule toimimaan minulle. Siis se, että väännetään yksin kotona hakukirjeitä kuin liukuhihnalta, lähetellään niitä hiki hatussa ja toivotaan pääsyä haastatteluun ja vielä enemmän toivotaan, että paikka sitten aukeaisi. Osallistuin muutamien muiden MiBiläisten kanssa keskusteluun työnhausta, ja innostuin muiden mukana Jaanan ideasta toteuttaa kollektiivinen työnhaun somekampanja. Ei enää yksin puurtamista kotikammiossa tämän asian tiimoilta.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Verkostoitumista, rohkeutta astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle, yhdessä tekemistä ja vertaistukea sekä kaikkein tärkeimpänä tietysti edesauttaa työllistymistä.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Minusta tuli avoimempi ja aktiivisempi verkostoituja mm. LinkedInissä, käytin somea työnhaussa, astuin mukavuusalueeni ulkopuolelle ja tuotin tekstiä Piilo-osaajien blogiin. Se vertaistuki ja sparrailu muiden samassa tilanteessa olevien kanssa oli jotain aivan uskomatonta, ja niin tärkeää. Kaikkien ilot ja karikot on käsitelty yhdessä koko porukalla. Ja niitä työelämän taitoja opittiin kaikki lisää siinä matkan varrella kohti uutta uraa.

Osaamista kehittääkseni suoritin myös peräkkäin kaksi eri täydennyskoulutusta, joista ensimmäisessä tein koulutukseen liittyvän projektityön nykyiseen työpaikkaani ja toisen koulutuksen harjoittelun kautta jäin sille tielle, sinne samaiseen paikkaan siis. 🙂

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Oli hienoa päästä Piilo-osaajille järjestettyihin omiin tapahtumiin, joihin kuului esimerkiksi koulutusta blogin kirjoittamisesta, somesta työnhaussa sekä piilotyöpaikan etsimisestä. Ja ennen kaikkea oli ilo tutustua Piilo-osaajien mahtaviin leideihin!

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

”Ilman Piilareita et näe metsää puilta” tokaisin joskus kanssasiskoilleni. 🙂 Mitä siis vielä emmit, lähde mukaan iloisen rempseään joukkoon! Yhdessä näemme ja olemme enemmän! Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä piilo.osaajat@gmail.com -osoitteeseen 😉

Piritta Apell, Piilo-osaajat, rekry

Piritta Apell on tamperelainen diplomi-insinööri, joka edelleen yrittää tartuttaa kahdelle ylienergiselle pojalleen loogista ajattelua. Ehkä se joskus vielä onnistuu. 🙂 Perhe-elämän seuraksi hän on löytänyt ”toisen kotinsa” Tamperelaisesta IT-alan yrityksestä, ja on täten poistunut piilosta.

YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TYÖN OHELLA – MITÄ SE OIKEASTI TARKOITTI?

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat aikuisille suunnattuja tutkintokoulutuksia ja niiden on tarkoitus vastata työelämän tarpeisiin syventämällä asiantuntijoiden ammatillista osaamista. Hakijoilta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta sekä alempaa korkeakoulututkintoa. YAMK-tutkinnot tuottavat saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkintokin. Vaikka tutkintonimike on suhteellisen huonosti tunnettu (TRAL), ovat ylemmät AMK-tutkinnot Suomen parhaiten työllistäviä (Talouselämä).

Saatuani opiskelupaikan puolitoista vuotta sitten, en osannut aavistaakaan mitä muuta opinnot toisivat mukanaan. Todenmukaisempi termi ”työn ohella” opiskelusta olisi omalla kohdallani ollut ”ruuhkavuosien ohella” opiskelu. Vaikka lähiopiskelupäiviä oli vain joka toinen viikko yhden arki-illan ja kokonaisen päivän verran, vaativat itseopiskelu, ryhmätyöt, raportit, projektit ja tentit oman aikansa. Rauhallisen opiskeluajan järjestäminen oli kaksilapsisessa vuorotyöperheessä ajoittain haastavaa. Joskus sitä löytyi vasta lasten mentyä nukkumaan tai viikonloppuisin muuten autiolla työpaikalla. Ja joskus ei löytynyt.

_5003769_1

Jokaisen koulupäivän jälkeen puhkuin kuitenkin intoa. Monialainen opiskelijaryhmämme oli aktiivinen ja kannustava. Erilaiset ammatilliset taustat antoivat mielenkiintoista lisämaustetta käsiteltäviin aihealueisiin. Samalla opimme toistemme toimialoista, erilaisista toimintatavoista ja –ympäristöistä ja tutustuimme toisiimme. Tiimiydyimme, tsemppasimme, autoimme toisiamme ja tuimme kun maailma – tai aikataulut – kolhivat.

Aikataulupaineita olisi voinut helpottaa hakemalla opintovapaata, joita voi käyttää osa- tai kokoaikaisesti, sekä pidentämällä opiskeluaikaa. En enää ihmettele ensimmäisenä koulupäivänä näytettyjä prosenttilukuja: vain alle kolmannes valmistuu suunnitellussa ajassa. Haasteet (työ)elämässä, työpaikan vaihdot, ylennykset ja vaativammat tehtävät osuivat myös meidän ryhmäämme.

Keskeinen osa opintoja oli työelämälähtöinen opinnäytetyö. Toimeksianto omalta organisaatiolta motivoi – myös aikataulullisesti. Kehittämistehtävän tarpeellisuus, hyödyllisyys ja käyttökelpoisuus tekevät opinnäytetyön kirjoittamisesta erityisen mielekästä. Omalla kohdallani mielekästä oli myös aikataulussa pysyminen; halusin valmistua määräajassa ja sain kuin sainkin rutistettua kaikken valmiiksi tänä keväänä. Kaksi alle kouluikäistä motivaattoria muistuttivat jatkuvasti siitä kuinka tärkeää on kehittää itseään ja tehdä itselle tärkeitä asioita, kuten hyppiä trampoliinilla, uida ja syödä jätskiä.

Riina_kuvaKirjoittaja Riina Michelsson on vastavalmistunut palvelu- ja projektiliiketoiminnan tradenomi (YAMK) ja kahden alle kouluikäisen lapsen äiti. Innostun ja inspiroidun palvelukokemuksista ja ihmisistä niiden parissa.  

Työpaikan perheystävällisyys on kaikkien etu

Jokainen vanhempi on varmasti joutunut pohtimaan työn ja perheen yhdistämisen haastetta jokapäiväisessä arjen pyörittämisessä: miten hoitaa esimerkiksi lapsen vasu-keskusteluun, hammaslääkärikäyntiin tai joulujuhlaan osallistuminen kesken työpäivän tai kuka jää kotiin hoitamaan sairastunutta lasta. Eri elämänvaiheessa olevilla on vaihtelevia perheeseen liittyviä tilanteita, jotka voivat heijastua työntekemiseen. Pikkulapsiperheillä, kouluikäisten tai teini-ikäisten vanhemmilla, tai omia ikääntyviä vanhempiaan hoitavilla on omat haasteensa. Työntekijä voi tarvita lyhyt- tai pitkäaikaista joustoa myös perhettä kohdanneen kriisin tai sairauden takia.

Eri elämänvaiheessa olevilla on erilaisia perheeseen liittyviä tilanteita, jotka voivat heijastua työntekemiseen.

_5003777_1

Miten työntekijää sitten voi auttaa ja tukea työn ja perheen ristipaineessa? MiB ry:n seminaarissa toukokuussa osallistujilta kysyttiin, minkä he kokivat tärkeimpänä helpottavana tekijänä perheen ja työn yhdistämisessä. Selvästi tärkeimmäksi keinoksi nousi työnantajien asenne ja neuvotteluvalmius ennen työaikajoustoja ja etätyön mahdollisuutta. Tämä voidaan tulkita siten, että avoin asennoituminen ja valmius neuvotella asioista mahdollistavat monipuolisemmat keinot työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseksi kuin mikään yksittäinen käytäntö. Ja kääntäen, pelkkä yksittäinen käytäntö ei välttämättä tee työpaikasta perheystävällistä.

Perheystävällisessä työpaikassa luodaan yhteiset pelisäännöt ja käytännöt, joiden puitteissa työntekijät voivat toimia omaan tilanteeseensa sopivalla tavalla. Esimiesten ja henkilöstöhallinnon kannattaa seurata, miten luodut toimintatavat toimivat käytännössä, ja kehittää niitä edelleen yhdessä työntekijöiden kanssa. Samassa tilanteessa olevia työntekijöitä tulee kohdella mahdollisimman yhdenmukaisesti. Asioista kannattaa tiedottaa ja keskustella avoimesti, jotta joustot ja erilaiset työntekemisen tavat tulisivat osaksi työpaikan kulttuuria, eivätkä aiheuttaisi turhaan kateutta tai epäreiluuden tunnetta työyhteisössä. Työaikajoustot, etätyömahdollisuus, osa-aikatyön mahdollisuus, joustavat lomajärjestelyt, yhteydenpito vanhempainvapaiden aikana ja hyvin suunniteltu paluu vanhempainvapaalta työhön lukeutuvat perheystävällisiin käytäntöihin.

Joustavista työnteon tavoista voi olla hyötyä koko työyhteisölle. Monesti poissaolijan työt jaetaan kollegoille, mikä lisää heidän työtaakkaansa. Esimerkiksi lapsen sairastaessa etätyö voi kuitenkin onnistua lapsen toipilaspäivinä, jolloin työtovereiden ylimääräinen kuormitus lyhenee. Jo se, että saa hoidettua kiireellisimmät työasiat ja sähköpostit kotoa käsin, voi lisätä hallinnantunnetta ja helpottaa paluuta työhön. Tässä tulee toki olla tarkkana, ettei mahdollisuutta etätyöhön aleta tulkitsemaan vaatimukseksi työskennellä lakisääteisen lapsen tilapäisen hoitovapaan aikana.

Perheen ja työn yhteensovittamisessa on kyse sekä asenteista että teoista, joilla mahdollistetaan työnteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa.

Väestöliiton mukaan perheen ja työn yhteensovittamisessa on kyse sekä asenteista että teoista, joilla mahdollistetaan työnteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa. Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma on tällä hetkellä pilotointivaiheessa. Tavoitteena on luoda ohjelma, johon osallistumalla yritykset ja organisaatiot voivat kehittää perheystävällisiä käytäntöjään ja saada itselleen Perheystävällinen työpaikka -sertifikaatin. Täällä voit testata, kuinka perheystävällinen työpaikkasi on. Perheystävällisen yrityskulttuurin luomiseen saa työkaluja myös esimies- ja työyhteisövalmennuksista, joita järjestää esimerkiksi MiB ry:n spinnoff-yritys Fambition.

Arjen sujuvuus tukee työntekijän työkykyä ja jaksamista sekä parantaa työmotivaatiota. Nämä taas vähentävät turhia irtisanoutumisia ja sairauspoissaoloja, mikä osaltaan auttaa työnantajaa huolehtimaan työpaikan ydintehtävistä eli työnteon jatkuvuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Onnistunut työn ja perheen yhteensovittaminen hyödyttää kaikkia – työtekijää, tämän perhettä, työnantajaa ja viimekädessä koko yhteiskuntaa.

Lue lisää aiheesta täältä:

www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/

www.parassyy.fi

www.stm.fi/perhe-elama-ja-tyo

www.fambition.fi/valmennukset/

www.ttl.fi/tyoyhteiso/ikajohtaminen/

Valmis_kuva_2Kirjoittaja Anu Tengvall on valoisa persoona, ekonomi ja kolmen lapsen äiti, joka haluaa jatkossa keskittyä numeroiden sijaan ihmisiin.

 

 

 

 

 

Kuva ”Perhe ja Työ”: Studio Torkkeli Oy / Laura Tammisto

ESIMIESTYÖ ON PALVELUTEHTÄVÄ

Lähiesimiestyö on kiinnostanut minua aina. Työ on vastuullista ja vaativaa, vaatii pelisilmää toimia läheisessä yhteistyössä usein hyvin monimuotoisen ihmisjoukon ympäröimänä – se on tasapainoilua empatiataidon, jämäkkyyden ja vaihtuvien tilanteiden kanssa.

Lisäksi on hoidettava myös se normaali duuni, sillä harva lähiesimies saa palkkansa pelkästä lähiesimiehenä toimimisesta. Viimeisen puolen vuoden aikana olen törmännyt uudenlaiseen ajatukseen esimiestyöstä, joka on miellyttänyt ja mietityttänyt – ajatukseen esimiestyöstä palveluna.

Toimin aktiivijäsenenä Tampereen Mothers in Business -järjestössä, ja menneellä kevätkaudella ollut jaetussa vetovastuussa esimiestyön ja johtamisen tapahtumasarjan “Johde” ideoinnista ja järjestämisestä. Palveleva esimiestyö nousi Johdetta järjestäessä monesti esiin, kun tutustuimme muun muassa oman uran johtamiseen ja moderniin ura-ajatteluun AS 3 Finland Oy:n Henna Tomperin johdolla, kävimme yritysvierailulla vuoden 2017 Suomen parhaaksi valitussa työpaikassa Goforella, ja kun CGI:n Virpi Rowen luotsaamana järjestimme luennon ja workshopin huipputiimien johtamisesta ja ketteristä menetelmistä.

Mitä esimiestyö palveluna oikeastaan on?

Kevään tapahtumajärjestelyjen tiimellyksessä törmäsin useaan otteeseen ajatukseen siitä, että modernit, usein matalan hierarkiatason sisältävät organisaatiot näkevät esimiestyön pikemminkin työntekijöille toteutettavana palveluna, kuin perinteisen hierarkkisena ja ylhäältä alaspäin suuntaavana johtamisajatteluna. Innostuin ajatuksesta heti – kuinka hienoa, että tämä vaativa ihmissuhdetyö halutaan ymmärtää näinkin työntekijälähtöisesti. Myös siihen sisään rakentuva oletus luottamuksesta miellyttää – työntekijät kuitenkin ovat niitä asiantuntijoita työssään, joiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista koko yritys hyötyy.

Palveleva johtajuus voidaan nähdä ns. nöyränä johtajuutena, ja ko. filosofian ympärille rakentuva johtajuusmalli voidaan toisaalta myös suodattaa täysin erilaiseen esimiestyömalliin. Organisaation sisälle voidaan perustaa vaikkapa pooli esimiehiä, joiden kautta työntekijä voi käyttää kulloinkin ajankohtaisen, esimerkiksi hyväksyttämistä vaativan asian. Tämä vaikuttaisikin olevan yleistyvä ajattelumalli nykypäivän ketterissä organisaatioissa. Työntekijöitä rohkaistaan itseohjautuvuuteen, ja esimiestasolla on luottoa ihmisen luontaiseen haluun oppia ja kehittyä.  Koko organisaation tasolla tämä tarkoittaa yleisesti avoimuuden, pitkäjänteisyyden, vapaan kommunikaation ja yhteisvastuun korostamista. Kaikkiin organisaatioihin vastaava toimintamalli ei toki sovellu, mutta työelämän jatkuvassa muutoksessa ajatus tuntuu itsestä kiehtovalta; työn organisointi ja työn mallit muuttuvat jatkuvasti, uusi sukupolvi uusine arvokantoineen on jo saapunut työelämään, digitalisaatio jyllää ja organisaatiorakenteet ovat muutoksessa – miksei esimiestyönkin malli ja ilmentymä muuttuisi ja kehittyisi?

Lähiesimiestyöhön panostaminen kannattaa

Johtamista yrityksen strategiselta tasolta tarkasteltuna tai vaikkapa henkilöstöjohtamisen näkökulmasta ei toki voi typistää pelkkään esimiespooliajatteluun, ja vahvoille johtajahahmoille on varmasti edelleen paikkansa. Palvelevassa johtamisessa piilee kuitenkin jotain syvempää, mikä iskee omaan arvomaailmaan – esimiestyön näkeminen ennen kaikkea mahdollistavana ja edellytyksiä luovana roolina työyhteisössä. Tutkimusprofessori Jari Hakanen mainitsee artikkelissaan, että johtajiksi pitäisikin rekrytoida sellaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa muita kasvamaan ja onnistumaan (lähde: https://www.ttl.fi/tyopiste/palveleva-johtaja-keskittyy-ihmisten-vahvuuksiin/ ). Olen aina pitänyt ajatuksesta, että työntekijät ovat jokaisen yrityksen tärkein voimavara. Palvelevalla johtajuudella ja esimiestyöllä on kenties mahdollista päästä askeleen lähemmäs moderneja, ketteriä ja hyvinvoivia työyhteisöjä.

 

Maria TamminenKirjoittaja Maria Tamminen on hallintotieteiden maisteri Kangasalta, joka etsii nyt uransa seuraavaa askelta, innostuu työhyvinvoinnin tematiikasta sekä kehittää jo entisestään kovia multitasking-taitojaan arjessa kahden lapsen äitinä.