Haussa unelmatyö

Työnhakua on helppo omalla tavallaan verrata kokopäivätyöhön. Se vie paljon aikaa, se on usein stressaavaa, eikä lopputulos välttämättä aina ole se, mitä itse haluat. Raastavinta työnhaku taitaa olla silloin, kun sitä omaa osaamista tai toivetta vastaavaa työpaikkaa ei yksinkertaisesti löydy.

Jännityksen ja innostuksen määrää on vaikea kuvailla, kun pitkän ajan jälkeen löydät juuri itsellesi sopivan työpaikkailmoituksen. Kaikki toivotut ominaisuudet löytyvät niin sinulta kuin mahdolliselta työnantajaltakin. Laitat hakemuksen ja pääset haastatteluun. Sitten koittaa viikon-kahden mittainen hiljaisuus, jonka jälkeen vaivaantunut rekrytoija kilauttaa kertoakseen huonoja uutisia. Harmi juttu, no ehkä ensi kerralla sitten.

Mutta, mitä sitten, kun sama tilanne toistuu useita kertoja? Pääset haastatteluun, toiseen ja kolmanteen, mutta mikään näistä ei kuitenkaan tärppää. Millä nostat motivaation jatkaa hakua, kun lause ”no mutta ainakin pääsit haastatteluun” on jo kulutettu niin puhki, ettei sitä paikata enää millään? Tällöin negatiiviset ajatukset hiipivät väkisin sen lujankin motivaation omaavan mieleen. Tätä aihetta käsiteltiin myös edellisessä blogikirjoituksessa.

Usein haastatteluja ja mahdollisuuksia päästä hakemaansa työpaikkaan peilaa omaan osaamiseen ja kokemukseen. Monesti haastattelun ja varsinkin kielteisen päätöksen jälkeen saattaa pohtia, mitä olisi pystynyt tekemään paremmin. Itse olen päätynyt siihen tulokseen, että henkilökemiat vaikuttavat kasvavassa määrin rekrytointipäätöksiin. Erityisen hankalan tästä tekee se, että monet yritykset käyttävät rekrytoinnin alkuvaiheessa rekrytointiyrityksiä. Tällöin saatat tipahtaa kilpailusta jo ennen kuin edes pääset näyttämään itseäsi palkkaavaan yritykseen. Tässä siis taas yksi uusi sudenkuoppa täytettäväksi, tähän jo valmiiksi melko kuoppaiseen työnhaun maailmaan.

Koskaan ei kuitenkaan saa luovuttaa, ja jostain se motivaation kipinä täytyy aina vain uudestaan löytää. Mikäli taistelijan tahto kuitenkin hiipuu, voi joskus tehdä hyvää hengähtää työnhausta hetkeksi ja ottaa aikaa muille asioille, jonka jälkeen on taas enemmän energiaa keskittyä työnhakuun!

jutta2Kirjoittaja Jutta Niemi on MBA:ta opiskeleva markkinoinnin, viestinnän ja liiketoiminnan kehittämisen multitäskeri, joka saa energian tekemiseensä urheilusta ja äitinä olemisesta.

Advertisement

Tärkeää asiaa motivaatiosta ja intohimosta työelämässä

Torstaina 23. päivä toukokuuta vietettiin toista kertaa Piilo-osaajien Rekrytointi- ja osaamismarkkinoita. Läpi tapahtuman osallistujajoukossa kävi utelias ja markkinoiden edessä yhä innostuneempi kuhina.

Kevään kuplivin rekrytointitapahtuma, Rekrytointi- ja osaamismarkkinat, kokosi paikalle yhteensä yli 100 osallistujaa Tampereelle ja Jyväskylään. Osallistujissa oli niin uusia alkuja etsiviä osaajia, rekrytointi- ja työnhakualan ammattilaisia kuin palvelujaan esitteleviä yhteistyökumppaneita. Pääpuhujat saivat kiitosta ja tarjosivat kaivattua inspiraatiota sekä uusia näkökulmia työnhakuun ja rekrytointiin. Osallistujat kehuivat tapahtumaa innostavaksi, mainioksi ja huipputapahtumaksi.

Tampereella mietittiin motivaation mahtia Riikka Pajusen johdolla

7CB7842E-C2A5-40E3-A2D6-ECE66421B67A

Riikka Pajunen jakoi omistuskirjoituksia osallistujille. Kuva Heidi Hölsömäki

“Tehokkain tapa tappaa motivaatio on hokea itselleen pitäisi”, Montevista Oy:n uravalmentaja ja onnellisen työelämän rakentaja Riikka Pajunen kiteytti. Pajuselta on juuri ilmestynyt uusi voimakirja “Omaa tehtävää etsimässä – löydä vahvuutesi ja intohimosi”, jonka perustalle puheenvuoro oli rakennettu.

“Se tyyli, jolla haet töitä, kertoo tavastasi tehdä töitä. Kun tunnistat motivaatiotekijäsi, löydät vahvuutesi ja intohimosi liekki syttyy!” Pajunen innosti MOW Supernovassa.

Jos haluat nähdä Riikka Pajusen puheenvuoron taltioituna, ota seurantaan Piilo-osaajien Twitter– ja Facebook-tilit!

 

Konkreettisia keinoja oman osaamisen tunnistamiseen

Piilo-osaajien Virpi Naukkarisen ja Matti Kortteuksen fasilitoima työpaja käsitteli oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista. Aihepiiri koskettaa monia ja näiden kysymysten kanssa tuskaillaan tietämättä, miten päästä eteenpäin.

Konkreettisina keinoina osaamisen tunnistamiselle työpajassa nousi esille kaveripiirissä keskusteleminen, palautteen kysyminen, itsetutkiskelun harrastaminen ja sen pohtiminen, mitä osaamista uusi tekijä tarvitsisi, jos tehtäväsi vaihtuisivat. “Voi ujostuttaa kertoa osaamisestaan tai sitä osaamista ei itse yksin nähdä. On myös henkisesti helpompaa yrittää sovittaa itsensä työpaikkailmoituksen muottiin kuin tarjota suoraan omaa osaamista”, työpajan vetäjät kertoivat.

Jyväskylässä Mikko Kalliola kehotti keskittymään hetkeen

4396DD32-A4D9-48B3-9B76-59B9F496BF55

Mikko Kalliola kehotti haastamaan rutiinejaan ja seikkailemaan. Kuva: Heidi Friman.

Markkinointifirma Aava & Bangin luova johtaja Mikko Kalliola innosti Kansalaistoiminnankeskus Mataralle saapuneita haastamaan rutiinejaan ja seikkailemaan. Kalliola pitää tärkeänä sitä, että jokainen varaa aikaa miellyttävien asioiden tekemiseen nyt eikä vasta joskus epämääräisessä tulevaisuudessa. “Kun keskittyy vain rutiinisuorituksiin, aika kuluu nopeasti”, Kalliola julisti, “kun puolestaan hyppää seikkailuun ja keskittyy elämän pyhiin asioihin, saa kokea viikon verran asioita päivässä!”

Myös Jyväskylässä päästiin nauttimaan Piilo-osaajien taidoista Saija Vuorisen vetämissä työpajoissa. Vuorisen johdolla pohdittiin, kuinka motivaatiota voi tuoda esiin työnhaussa. Harjoituksissa kirjattiin ylös onnistumisia, joiden kautta omaa osaamista ja motivaatiota voisi esitellä työnantajille.

Työpajan toisessa osiossa konkretisoitiin osallistujien unelmatyöpaikkoja inspiraatioista ja innostavista asioista. “Omia onnistumisen hetkiä olen miettinyt aiemminkin, mutta konkreettisesti unelmaduunin miettiminen oli uutta ja virkistävää!” eräs Saijan työpajaan osallistuneista kertoi.

E880B36E-8C82-4BAC-8950-6EE1FBB94F54

Jyväskylässä järjestettiin ensimmäistä kertaa Osaamis- ja rekrytointimarkkinat. Kuva: Heidi Friman

Rekrytointi- ja osaamismarkkinat toteutettiin Piilo-osaajien timanttisella osaajaporukalla ja lukuisten yhteistyökumppaniemme avulla. Haluamme tapahtuman kautta levittää iloisen kuplivaa asennetta kaikille työnhakijoille ja rekrytoinnin parissa toimiville!

Jäitkö janoamaan lisää? Voit lukea tarkemmin Osaamismarkkinoiden sisällöstä myös osallistujille lähetetystä kiteytysviestistä. Tämän lisäksi osallistujat saivat itselleen puheenvuorojen ja työpajojen materiaaleja aiheiden työstämiseen tapahtuman jälkeenkin. Siinäpä oiva syy osallistua ensi vuoden Osaamismarkkinoille!

 

Kirjoittaja Sinikka Kauhanen toimi Jyväskylän Rekrytointi- ja osaamismarkkinoiden koordinaattorina ja osallistui valtakunnallisesti tapahtuman suunnitteluun ja viestinnän toteutukseen. Sinikka on yhteiskunnallista näkemystä omaava sukkela sisällöntuottaja. Hän etsii keskisuomalaista työnantajaa, jonka tavoitteisiin sitoutua.

Miksi palkata kokenut työntekijä?

Onko rekrymarkkinoilla ikärasismia? Ihan varmasti on, mutta itse en sitä varsinaisesti tunne kokeneeni. Toki kokeneen asiantuntijan työllistymisessä on omat haasteensa ja tuntuu, että nuoremmat työllistyvät paremmin. Mikään nuoret ja vanhat vastakkainasetteluhan tämä ei ole, vaan molempia tarvitaan. Mutta miksi kannattaisi se kokenut asiantuntija sitten palkata?

Helppo vastaus tietysti olisi, että kokemuksen takia. Ja onhan se totta, että työ- ja elämänkokemuksesta on korvaamatonta hyötyä missä tahansa vaativassa asiantuntuntijatehtävässä. Mikään koulutus tai ominaisuus ei tätä kokemusta korvaa.

Monesti kuulee sanottavan, että ihminen laiskistuu ja menettää innostusta iän myötä. Tämähän ei toki pidä paikkaansa, vaan edellä mainitut vain ilmenevät erilailla kuin nuoremmilla. Kun kokenut asiantuntija saa töissään ongelman tai haasteen ratkaistua, hän ei hihku ympäriinsä ja selvitä muille mitä tuli tehtyä. Sen sijaan hän huokaisee, ehkä tuulettaa vaisusti työpöydän alla ja hakee kupillisen kahvia. Sitten ollaankin valmiita seuraavaan haasteeseen.

Kokenut asiantuntija käyttää aikansa tehokkaasti, ei hötkyile ja osaa luonnostaan rytmittää aikansa ja projektinsa tehokkaasti. Entä oppiiko vanha koira uusia temppuja? Ihan varmasti oppii. Itseltäni on alan vaihto sujunut hienosti, ja uuden oppiminen on tuonut lisää motivatiota ja piristysruiskeen työhöni. Kokeneella asiantuntijalla on paljon osaamista, jota hän osaa soveltaa eri tilanteissa ja työtehtävissä.

2D2E83BD-7D97-4AA7-8D3B-878112FCE6CB

Kokeneen asiantuntijan sitoutuneisuus ja lojaalisuus on yleensä luonnostaan korkealla tasolla. Kun palkkaa kokeneen asiantuntijan, ei tarvitse pelätä, että hän on hetken kuluttua etsimässä uusia töitä. Esimerkiksi palkka ei ole kokeneelle asiantuntijalle enää kovinkaan suuri motivaattori, vaan suurin motivaatio löytyy itse työstä. Toki työn pitää olla riittävän haastavaa ja monipuolista. Voiko sitten olla liian kokenut? Toki voi olla, ja kokenut asiantuntija vaatiikin edellä mainittuja asioita työltään. Kokeneen asiantuntijan pitää tuntea, että on hyödyksi työyhteisölle. Kun työ ja kokenut asiantuntija kohtaavat, ollaan varsin varmalla ja vakaalla pohjalla.

Kokenut asiantuntija on kohdannut monet eri tilanteet jo aiemmin urallaan, eikä näin ollen vähästä hätkähdä. Hänellä on myös ehtinyt olla monelaisia esimiehiä, kollegoita ja yhteistyökumppaneita, joten hän tulee sujuvasti toimeen monelaisten ihmisten kanssa.

 

Kirjoittaja Tero Hietanen on kokenut moniosaava asiantuntija, ihmisläheinen insinööri, jonka sydän sykkii uuden opppimiselle ja olemassa olevan soveltamiselle.

”Tekemällä oppii vaikka mitä”

rantasateessakin_voit_epaonnistua

Kun mokasin ja kunnolla

Jokainen meistä tekee virheitä, mutta äskettäin törmäsin LinkedInissä väitteeseen, että SoMessa me korostamme onnistumisia ja saavutuksia, emme kerro avoimesti, kuinka olemme epäonnistuneet tai mokailleet. Siitä tämä ajatus sitten lähti.

Työurani ulottuu viime vuosituhannelle, ja ensimmäinen moka, jonka muistan, on, kun kirjotin asiakkaan tuotantoympäristössä komennon ”DROP DATABASE”. Tämä ei ole pahin moka. Pahin tapahtui vuoden 2018 keväällä.

Hain tuolloin useita työpaikkoja, eri teknologioiden ympäriltä ja erilaisista organisaatioista.

Kävin joissain haastatteluissa ja tämä kertoo yhdestä niistä.

LinkedIn profiilini perusteella sain soiton rekrytointikonsultilta. Koska olin joka tapauksessa etsimässä töitä, ajattelin, että yhtä hyvin voin laittaa oman kuponkini sisään hänen asiakasyritykseensä. Organisaatio ei ollut siinä vaiheessa mitenkään korkealla omilla listoillani, enkä olisi ilman tätä puhelua sinne varmaankaan hakenut.

Jonkin ajan kuluttua sain tiedon, että asiakasyritys haluaisi minut haastatteluun. Tässäkään vaiheessa en ollut ensisijaisesti kiinnostunut, mutta ajattelin, että saan hyvää harjoitusta, ja jos hyvin käy, vipuvarren muualla käytäviin neuvotteluihin.

takki_auki_asenne

Takki auki, laidback asenne.

Haastattelu ei mennyt huonosti, sen aikana aloin itse asiassa kiinnostua organisaatiosta, mutta ei se myöskään mennyt täydellisesti. Koska mokasin. En ollut motivoitunut.

Tuo lähtökohtainen virhe oli se suurin moka. Sen seurauksena syntyivät muut virheet:

  • en tehnyt riittävää taustatyötä
  • menin haastatteluun ns. ”takki auki” -asenteella
  • olin keskittynyt siihen, mitä itse voisin hyötyä

Yllättäen en saanut työtarjousta.

Hyödyin kyllä haastattelusta, opin rajaamaan tarkemmin ne tehtävät joihin hakea, mutta samalla tuhlasin omaa aikaani ja haastattelijan aikaa. Omaani enemmän, koska käytin kauniin kevätpäivän istumalla autossa.

Tästä kaikesta jäi käteen, että tärkeintä on motivaatio.

apua_motivaatioon

Motivaatiota auttaa auringonpaiste ja matkaeväät.

Viime viikolla Piilo-osaajien Osaamismarkkinoilla Tampereen pääpuhujana oli onnellisen työelämän rakentaja Riikka Pajunen Montevista Oy:stä, joka kiteytti motivaation mahtia unelmatyön löytämisessä. Päällimmäisenä innostavasta puheenvuorosta jäi mieleen, että oman intohimon ja innostuksen – motivaation – kannattaa antaa rohkeasti näkyä työnhaussa. Ja nimenomaan sen työnantajat haluavat nähdä!

 

Tommi Helenius

Kirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten. Pelkkä Excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.

Lifestyle-yrittäjyys ja unelmaelämä

Minkälainen on sinun unelmaelämäsi ja voisiko lifestyle-yrittäjyys tarjota ideoita tai keinoja tähän unelmaelämään pyrkimisessä? Digivallankumous-sivuston ja Campwire-tuotealustan perustaja, verkkovalmennusyrittäjä Petri Hiissa ja Kemikaalicocktail-blogin pitäjä, toimittaja-kirjailija-kolumnisti Noora Shingler kertoivat omia kokemuksiaan lifestyle-ja hyvinvointiyrittäjyydestä Magnesia-festivaaleilla 3.8.2018 pidetyllä luennolla ”Intohimosta liiketoimintaa – miten menestyt hyvinvointiyrittäjänä?”.
landscape nature africa boy

Photo by Julian Jagtenberg on Pexels.com

Lifestyle-yrittäjyys ei ole vielä kääntynyt suomen kielelle. Ei terminä eikä pitkälle vielä yrittäjyysmuotona, jos sitä muodoksi voi edes kutsua. Lifestyle-yrittäjyyttä ei kuvaa usein tavallisen (lue: ylityöllistetyn) yrittäjän pirtaan lätkäisty luonnehdinta ”elämäntapana yrittäjyys” vaan ennemminkin luonnehdinta ”elämäntyyli +yrittäjyys”. Kuten Petri Hiissa luennolla lifestyle-yrittäjyyttä kuvasi: ensimmäiseksi luodaan se unelmaelämä, jota halutaan elää ja sen jälkeen tämän elämän ympärille rakennetaan sitä tukeva ja sen mahdollistava yrittäjyysmalli.

Lifestyle-yrittäjyyteen liitetään vahvasti paikkariippumaton ja vapaa elämäntyyli. Työn tekemistä varten ei periaatteessa tarvita kuin läppäri ja puhelin ja usein se kiertyy erilaisten digituotteiden ympärille. Yksi lifestyle-yrittäjyyden puolestapuhujista on Tim Ferriss, jonka kirja ”4 tunnin työviikko – unohda yhdeksästä viiteen työelämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi” antaa jo nimessään osviittaa lifestyle-yrittäjyyteen liittyvästä eetoksesta. Lifestyle-yrittäjyys voi helposti näyttäytyä jo valmiiksi hyvin toimeentulevien ja korkeasti koulutettujen downshiftaus-harrastuksena, mutta tarjoaa varteenotettavan pohdinnan paikan kenelle vain. Minkälainen on minun unelmaelämäni ja miten työelämä tähän sopii? Miten voisin muuttaa (työ)elämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Hyvä esimerkki lifestyle-yrittäjästä onkin bloggaaja, joka vähän kuin vahingossa luo harrastuksesta ammatin. Näin kävi myös Noora Shinglerille, joka kertoi kirjoittaneensa blogiaan seitsemän vuotta muiden töidensä ohessa ennen kuin siitä tuli hänen päätulonlähteensä, koska se yksinkertaisesti oli hänelle niin kiinnostavaa ja merkityksellistä. Hän kannustaakin valitsemaan työn, joka olisi myös rakas harrastus.

Lifestyle-yrittäjyys antaa parhaimmillaan mahdollisuuden olla oman elämänsä herra tai rouva, mutta helppoa tietä se ei kuitenkaan tarjoa. Yrittäjyys, olipa se elämäntyylin ympärille rakennettua tai ei, vaatii aina pitkäjänteistä työtä. Yksi lifestyle-yrittäjyyden eduista on Petri Hiissan mukaan kuitenkin mahdollisuus vapauttaa aikaa niihin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä. Petri antoi esimerkiksi joogaohjaajan, joka haluaisi keskittyä yksilöjoogan ohjaukseen, mutta jolle tämä ei ole taloudellista mahdollista. Kyseinen joogaohjaaja voisi käyttää asiantuntemustaan luomalla joogaverkkokurssin, joka toimisi tulonlähteenä ja mahdollistaisi hänelle tuon haaveilemansa yksilöjoogan ohjauksen.

Myös Noora kertoi, että osa hänen projekteistaan ei tuota tuloja ainakaan starttivaiheessa ja juurikin ne tuottavat projektit mahdollistavat nämä haaveprojektit. Toisaalta tuottamattomista projekteista voi kasvaa myöhemmin tulonlähteitä. Noora kannustaakin luottamaan omaan ”mahanpohjatuntumaan” työelämässä. Usein sen työn valitseminen, jota tekisi myös ilmaiseksi, johtaa oikealle tielle ja elämä vie eteenpäin sattumien ja intuition kautta.

Minkälainen on minun unelmaelämäni?

Miten voisin muuttaa työelämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Jos haluat tutustua lifestyle-yrittäjyyteen lisää, Navid Moazzezin sivuilta löytyy inspritaatioksi kattava lista erilaisista kansainvälisistä lifestyle-yrittäjistä.

carefree child childhood countryside

Photo by Pixabay on Pexels.com

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.