Kieliasulla on merkitystä – vinkkejä työnhakuasiakirjojen kielelliseen viilaamiseen

Työhakemus ja ansioluettelo ovat työnhakijan mainos, joilla hän markkinoi osaamistaan työnantajalle. Hakija haluaa antaa itsestään mahdollisimman hyvän vaikutelman hakemustekstiensä avulla. Kannattaa pyrkiä siihen, että työhakemusta ja ansioluetteloa on mahdollisimman mukava ja sujuva lukea.

Työnantaja saattaa saada avoimeen paikkaan jopa satoja työhakemuksia. Niistä on jotenkin erotettava jyvät akanoista, ja esimerkiksi kirjoitus- ja kielioppivirheitä vilisevät hakemukset on helppo siirtää sivuun.

Kirjoitusvirheet ja muut kielikömmähdykset voivat syödä tekstin ja kirjoittajan uskottavuutta ja antaa kirjoittajasta epäpätevän tai vähintäänkin huolimattoman kuvan. Lisäksi virheet vaikkapa yhteystiedoissa aiheuttavat konkreettista harmia, jos tavoiteltavaan ei niiden takia saa yhteyttä. Oikeinkirjoitus vaikuttaa myös merkittävästi tekstin selkeyteen ja ymmärrettävyyteen, ja hyvin kirjoitettua tekstiä on helpompi ja mukavampi lukea kuin virheitä vilisevää.

Mihin kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota?

Työnhakuasiakirjoissa pääasia on tietenkin sisältö. Kun tekstit on saanut viimeisteltyä sisällön osalta valmiiksi, kannattaa ne lukea vielä läpi tekstien luettavuutta arvioiden ja kirjoitus- ja kielioppivirheitä silmällä pitäen. Myös esimerkiksi Wordin oikeinkirjoituksen ja kieliopin tarkistusta kannattaa hyödyntää (muttei noudattaa orjallisesti esimerkiksi nimien osalta).

Tarkista teksteistäsi ainakin:

Nimet, tittelit ja yhteystiedot

  • Onko kaikki nimet kirjoitettu oikein: oma nimesi, haettavan työpaikan nimi, aiempien työpaikkojesi nimet, mahdollisten suosittelijoidesi nimet?
  • Onko tutkintosi ja työnimikkeesi kirjoitettu oikein?
  • Ovatko omat ja suosittelijoidesi yhteystiedot oikein?

Rakenne ja kielioppi

  • Ovatko käyttämäsi lauseet ja virkkeet lyhyehköjä, loogisia ja helposti luettavia? Ei kai sama virke polveile useamman rivin verran?
  • Onko teksti jaettu yhtenäisiin ja sopivanmittaisiin kappaleisiin, jotka koostuvat useammasta kuin yhdestä virkkeestä?
  • Onko yhdyssanat kirjoitettu yhteen ja ovatko välimerkit paikoillaan?
plush-design-studio-ugxkiVcufaM-unsplash

Kuvat: Unsplash

Mistä näihin sitten saa neuvoa?

Harva hallitsee äidinkielensä kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjä perin pohjin, mutta onneksi ei tarvitsekaan. On kuitenkin hyvä tietää, mistä niitä voi tarvittaessa tarkistaa. Tässä on muutama helposti lähestyttävä verkkolähde, jotka voivat auttaa erilaisissa kieliongelmissa.

Kielitoimiston sanakirja
Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä suomen yleiskielen sanakirja. Verkkosanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa, ja sieltä saa tietoa sanojen merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä sekä taivutuksesta ja oikeinkirjoituksesta. Sieltä on erittäin kätevä tarkistaa esimerkiksi se, kirjoitetaanko jokin yhteen vai erikseen tai onko jokin ilmaus liian arkikielinen. (Itse käytän tätä aina ensimmäisenä, jos olen epävarma jonkin sanan kirjoitusasusta tai tyylistä.)

Kielitoimiston ohjepankki
Kielitoimiston ohjepankista on helppo tarkistaa vastaukset monenlaisiin oikeinkirjoitusta, kielioppia ja nimiä koskeviin kysymyksiin. Verkko-ohjepankkiin on koottu keskeisimmät ohjeet Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta, Kielitoimiston nimioppaasta ja Kielitoimiston kielioppioppaasta, ja sieltä saa neuvoja niin välimerkkien käyttämiseen, sanojen ja nimien taivuttamiseen, yhdyssanoihin kuin isoihin alkukirjaimiinkin.

Kielitohtori.fi
Käännöstoimisto Translatum ylläpitää Kielitohtori-sivustoa, jossa voi kysyä neuvoa suomen kieltä koskevissa kielenhuolto- tai termiasioissa, lukea vastauksia muiden esittämiin kysymyksiin ja tutustua käytännönläheisiin vinkkeihin. Hakutoiminnon avulla on helppo tarkistaa, onko joku jo kysynyt omaa mieltä askarruttavan kysymyksen.

 

Loppupeleissä työnhakuasiakirjoissa tärkeintä on tietenkin sisältö ja se, miten työnhakija osaa tuoda omaa osaamistaan esiin. Oikeinkirjoitus ja muut kieliasulliset seikat vaikuttavat kuitenkin tekstin toimivuuteen sekä siihen, millainen kuva kirjoittajasta syntyy, joten niihinkin kannattaa kiinnittää huomiota.

20190904_145154b2Kirjoittaja Salla Hiltunen on suomen kielen ja viestinnän asiantuntija, jonka sydän sykkii teksteille, kielenhuollolle ja selkeälle kielelle. Niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin häntä motivoi erityisesti oman kädenjäljen näkeminen sekä mahdollisuus kehittyä ja kehittää.

 

 

 

 

Työnhakuasiakirjojen sisällöllisen ja visuaalisen puolen hiomiseen vinkkejä saa esimerkiksi seuraavista blogiteksteistä:

Advertisement

Ideasta tietokirjaksi -kurssilta saat tietokirjaidean myymiseen tarvittavat ainekset

Ideasta tietokirjaksi -kurssilla saat eväät pitkään muhineen tietokirjaideasi kristallisoimiseen työsuunnitelmaksi ja alat kirjoittaa kirjan johdantoa ja ensimmäistä lukua. Näillä eväillä voit alkaa hakea kirjalle kustantajaa ja apurahoja.

Tietokirjan tekemisen ensimmäinen vaihe koostuu työsuunnitelman eli synopsiksen laatimisesta. Tässä saa käyttää omaa luovuuttaan. Työsuunnitelman tarkoitus on esitellä keskeiset asiat tulevasta tietokirjasta: mistä on kysymys, millä tavalla aihetta lähestytään, kuka tai ketkä kirjassa mahdollisesti pääsevät ääneen ja, jos tiedossa on, millaisia johtopäätöksiä kirjassa aiheesta esitetään. Voit myös hahmotella työsuunnitelmaan ajatuksen kirjan lukujen keskeisistä aiheista siitä, miten niitä käsitellään. Jotkut tekevät työsuunnitelmaan myös kirjan sisällysluettelon, minkä itse koen vaikeaksi hahmottaa vielä työn alkuvaiheessa.

Kirjan keskeisen idean pitää siis olla työsuunnitelmaa kirjoitettaessa valmiina omassa mielessä, jotta sen voi paperille myös sanallistaa.

Pelkällä hyvin tehdyllä työsuunnitelmalla voit alkaa hakea tietokirjallesi apurahoitusta muistaen, että monella rahastolla ja säätiöllä on rajoitukset apurahan aikaiselle työnteolle. Jos olet päivätyösuhteessa, voit tehdä töitä kokoaikaisella apurahalla yleensä noin 25–50 % apurahatyön ohessa. Jokaisella säätiöllä on erilaiset ehdot apurahan aikaisille muille töille, eli tämä kannattaa varmistaa jo ennen kuin lähdet työntekoon, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Todellisuutta on myös se, että tietokirjoille on vaikeaa saada isoa rahoitusta. Monet tietokirjat kirjoitetaan jopa 3000–5000 euron rahoituksella muiden töiden ohessa. Suuret vuosiapurahaa vastaavat rahoitukset ovat vaikeita saada.

siora-photography-unsplash

Kuvat: Unsplash

Ensimmäisen luvun hahmottelu

Ideasta työkirjaksi -kurssilla hahmotellaan myös tietokirjasi johdantoa ja mahdollisesti ensimmäistä lukua. Tästäkin syystä tietokirjan idea ja sisältö on hyvä olla mielessä jo kurssille tullessasi. Sinulla on kaksi viikkoa aikaa hahmotella kirjasi lyhyttä johdantoa ja/tai ensimmäistä lukua.

Kirjan johdannossa esittelet kirjasi keskeisen idean ja referoit usein, mitä kirjan eri luvuissa tuleman pitää. Kirjan tekeminen on kuitenkin prosessi, jossa ajatukset muotoutuvat myös tekoprosessin aikana, eli välttämättä et voi aivan alussa tietää aivan tarkkaan tulevan tietokirjasi tarkkaa sisältöä ja kaikkien lukujenkaan sisältöä.

Kurssilla voit sitten hioa ja editoida opettajan ja muiden palautteen avulla sekä työsuunnitelmaasi että kirjasi ensimmäistä lukua. Johdanto tai ensimmäisen luvun hahmotelma on hyvä liittää työsuunnitelman oheen, varsinkin jos olet vielä kokematon apurahojen hakija. Yleensä apurahojen antavat vakuutetaan joko pitkällä kirjailijan työllä ja laaja-alaisella koulutuksella, myös muiden alojen pitkällä asiantuntijakokemuksella.

Yksi mahdollisuus on julkaista kirjasi laadukkaana omakustanteena. Kurssilla esitellään erilaisia mahdollisuuksia omakustanteen julkaisemiseen tästä kiinnostuneille. Tasokas omakustanne tai puolikustanne voi olla hyvä mahdollisuus tuoda esiin jotakin omaa erityisalan osaamista.

Kurssin vetäjä Rita Dahl on kirjoittanut tietokirjoja laajoista yhteiskunnallisista aiheista, kuten Suomen kaivoksista ja kaivospolitiikasta, sananvapaudesta sekä maahanmuutosta laajasti eurooppalaisesta mittakaavasta kotimaiseen ja erilaisten maahanmuuttajien haastatteluihin. Ritan omaa tietokirjailijan uraa on edistänyt tausta toimittajana, joka on tottunut myös tutkivan journalismin edellyttämään syvälliseen tiedonetsintään ja kaivamiseen.

ritakevat2019Pitkän linjan tietokirjailija, VTM, FM, medianomi (YAMK) ja ammatillinen opettaja Rita Dahl on julkaissut ja ideoinut kymmenen tietokirjaa, joiden aiheet ovat ulottuneet sananvapaudesta Suomen kaivoksiin ja kaivospolitiikkaan sekä maahanmuuttoon. Kymenlaakson kesäyliopistossa voit osallistua Ritan Ideasta tietokirjaksi -kurssille. Tutustu myös Ritan muuhun koulutustarjontaan.

(Kuva: Aila Ruoho)