Järkeä, intoa ja kuunteluharjoituksia

Viime aikoihin asti olen pitänyt itseäni ensisijaisesti realistisena pessimistinä, mutta sitten pysähdyin kuuntelemaan itseäni ja minäkuvani muuttui.

Ensimmäinen havahtuminen tapahtui siskoni keittiössä heinäkuun lopulla. Kuvailin löytämääni avointa työpaikkaa ja käytin sanoja ”Tää ois kiva paikka”. Sitten tajunnassani jysähti, sillä muistin käyttäneeni samaa ilmaisua jokaisesta työtilaisuudesta, jota olin viimeisen vuoden aikana tavoitellut.

Elokuussa havahduin toisen kerran, kun kerroin keittiökohtauksesta ystävälleni puhelimessa. Siinä jutellessani tajusin, että tämä kehityskulku oli startannut jo keväällä liittyessäni Piilo-osaajiin. Synttäriblogista voi lukea, millaisilla sanoilla kuvailin silloin muutoksia työnhaun mentaliteetissani.

Kolmas, ja suurin, havahtuminen ravisteli minua Aava & Bangin Markkinointivirittämön toisessa orientaatiopäivässä. Siellä puhuttiin merkityksestä. Olinhan minä merkityksestä aiemminkin kuullut ja sitä heppoisesti pyöritellyt, mutta nyt sitä suorastaan moukaroitiin kallooni.

Ja hyvä niin.

Parempia pohdintoja, maagisempia merkityksiä

Kuvat: A_Different_Perspective / Pixabay

Aiempi ajatusprosessini oli kulkenut tasolla ”Työpaikka pitää saada”. Miksi? ”No öö… Koska siitä saa palkkaa, jolla saa ruokaa?”

Maslow’n tarvehierarkian täyttäminen ja laajemmassa mittakaavassa elämässä kiinni pysyminen on tietysti kivaa. Mutta se ei ole mahtavaa. Toinen pohdintaketjuni ”Haluan yhteiskunnallisesti muutosta tekevään työpaikkaan”. Miksi? ”No öö… Koska mä olen yhteiskuntatieteilijä?” oli aivan yhtä tyhjän kanssa.

Kaikeksi onnekseni olen nyt päässyt Markkinointivirittämön kautta paitsi rakentamaan itselleni työpaikkaa myös rakentamaan sitä yhteiskunnallista muutosta tekevään yritykseen. Täysin en osaa sanoa, onko kyseessä alitajunnassa pyöritellyn oikean ajatusprosessin lopputulos vai mielettömän hyvä tuuri.

Merkityksellisyys ja asioiden järkeviltä tuntuminen voi olla vain pienen vinksautuksen päässä näköpiiristä. Sitä vinksautusta kannattaa etsiä ja hakea, sillä se voi mullistaa niin työnhaun kuin suhtautumisen elämään. Olen osannut iloita uudesta työstäni ja sen tuomista mahdollisuuksista monipuolisesti, minkä lisäksi olen kokenut laajempaa onnellisuutta itsestäni työntekijänä ja, niin mahtipontisen kliseiseltä kuin se kuulostaakin, ihmisenä.

Mistä vinksautuksen löytää? Itsestään ja innostuksen alkulähteistään, kunhan osaa vähän kuunnella.

Kirjoittaja Sinikka Kauhanen on sisällöntuottaja, joka on parhaillaan monipuolistamassa itseään digimarkkinoijaksi ja joka ei pitkään aikaan uskonut työnhakuajasta voivan olla mitään hyötyä.

Advertisement

Tänään minun piti olla Dublinissa – mitä opin toipuessani leikkauksesta?

Tommi Heleniuksella oli suunnitelmia kesäksi, mutta kohdalle osunut olkapääleikkaus ja siitä toipuminen muuttivat kesän kulkua. Lue alta, mitä oivalluksia toipilas teki 8,5 viikon ”pakkoloman” ja sen aikana läpikäydyn kirjakasan pohjalta.

Tänään minun piti olla Dublinissa, mutta olen kotona Jyväskylässä. Syynä poisjääntiin on 19.6. suoritettu olkapääleikkaus, jonka sairausloman pitäisi päättyä nyt sunnuntaina. Koska olen huono toipilas, enkä osaa vain olla ja maata, kyselin LinkedInissä, mitä lukisin.

77. Worldcon järjestetään Dublinissa.

Sain paljon hyviä ehdotuksia; mukana oli kaunokirjallisuutta laidasta laitaan sekä asiapainotteisempia ehdotuksia. Oli myös mukava huomata, kuinka verkostossani on ihmisiä, jotka lukevat laajalti, ja ihmisiä, joita kiinnostavat samat kirjat kuin minua.

Kirjat ovat kuitenkin kalliita, ainakin, jos niitä ostaa kolmessa formaatissa ja n. 100–200 kpl vuodessa, joten kirjasto, joka meillä Suomessa palvelee hyvin, auttoi tässäkin asiassa esimerkillisesti.

Oma ”lähikirjasto” Jyväskylän Palokassa.

Yksi ehdotus, joka resonoi sopivasti toipilasaikaan, oli Saku Tuomisen teos ”Juu ei”, joka käsittelee priorisointia. Kaltaiselleni lukijalle kirja on nopea selailuteos, mutta se ei tokikaan vähennä sisällön arvoa.

8,5 viikon mittaiseksi venähtänyt pakkoloma ja kuusi viikkoa kantositeessä vaativat jo itsessään priorisointia arjen askareissa. Kaikki oli hitaampaa, kaikkea ei voinut tehdä totutuilla tavoilla ja rutiinilla, vaan oli mietittävä, miten suoriutua kustakin tilanteesta käyttäen vain vasenta kättä, kun on oikeakätinen.

Toisaalta kirja antoi mahdollisuuden alitajunnalle miettiä, mitä oikeasti haluaa elämässään priorisoida. Tätä samaa pohdintaa olen tehnyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti vuodesta 2014 saakka, joten asia ei ole uusi, mutta on virkistävää saada siihen toisenlaista näkemystä.

Samalla kirja tarjoaa näppäriä keinoja nopeaan priorisointiin silloin, kun työssä tulee eteen tilanteita, joissa asiat, aikataulut ja tehtävät vaativat samanaikaista huomiointia.

Mitä siis opin tästä kaikesta?

• intuitio on hyvä renki, huono isäntä
• opittua käyttäytymistä on vaikea, muttei mahdoton muuttaa
• ketteryys (agile) ei ole vain ohjelmistosuunnitteluparadigma, vaan sopii lähes kaikkeen, myös ajatteluun
• en edelleenkään pidä Coelhosta
• pakkoloma ei toki ole sama kuin pitkä kesäloma, eikä lepoa ehkä saa samassa määrin, mutta kotona kykkiminen alkaa olla prioriteettilistalla viimeisenä.

 

Kirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten. Pelkkä Excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.

Tunnista missä olet huippuhyvä ja menestyt

Mieti hetki, mitä yleensä vastaat kysymykseen ”missä sinä olet hyvä?” Luetteletko koko työhistoriasi ja kaikki osaamisesi vai hoksasitko ajatella osaamistasi laajemmin? Sinun on kriittisen tärkeää opetella vastaamaan kysymykseen oikein, sillä kun tiedät tarkalleen, missä olet parhaimmillasi, suuntaudut juuri sinulle sopiviin työtehtäviin, kasvatat motivaatiotasi, teet töitä tehokkaammin ja menestyt. Kerron sinulle tässä blogikirjoituksessa, miten tunnistat sen, missä sinä olet huippuhyvä.

Osaamista ajatellaan usein liian kapea-alaisesti. Yleensä vastaus yllä esittämääni kysymykseen sisältää pitkän listan oman alan tietotaitoa ja kokemusta. Ehdottoman tärkeitä nekin, mutta todellinen menestys rakentuu niiden lisäksi kahdesta muustakin tärkeästä osa-alueesta: asenteesta ja persoonastasi. Sinun on erittäin tärkeää tunnistaa ne omassa osaamisessasi.

Asenteella tarkoitan sitä, millä asenteella teet töitä eli miten asennoidut työn tekemiseen. Voit ajatella asennetta myös energiana, jonka tuot työyhteisöösi. Persoonallisuus on puolestaan ne persoonallisuuden piirteesi, jotka takaavat sekä oman että työnantajasi menestymisen.

Voit ajatella osaamista kokonaisuutena tämän, Osaamiskartta-nimisen kuvion mukaisesti. Siinä osaaminen on jaettu juuri näihin kolmeen osa-alueeseen:

1. kovaan osaamiseen eli alasi tietoihin ja taitoihin
2. asenteeseen ja
3. persoonaan

Kuten huomaat, kova osaamisesi muodostaa kokonaisosaamisesta 1/3:n, ja asenne ja persoonasi 2/3:a. Asenteella ja persoonalla onkin siis aivan valtavan suuri merkitys osaamispoolissasi: se että asenteesi on kunnossa ja sovit persoonaltasi työyhteisöön, tekee sinusta jo äärimmäisen arvokkaan työntekijän työnantajallesi. Tämän haluan sinun muistavan, kun pohdit seuraavan kerran vastaustasi kysymykseen, missä sinä olet hyvä.

Olen laatinut kätevän Piirrä oma osaamiskartta –harjoituksen avuksi sinulle koko osaamisesi tunnistamista varten. Osaamiskartta toimii sinulle aarrekarttana ja avainsanalistana omaan osaamiseesi. Sen avulla haet helpommin töitä, kun osaat kohdistaa hakemuksesi juuri niihin paikkoihin, joihin sinun uniikki kova osaamisesi, asenteesi ja persoonasi sopivat. Sen avulla opit myös sanoittamaan osaamisesi paremmin niin haastattelussa kuin muutoinkin ja buustaat itseluottamuksesi aivan uusiin ulottuvuuksiin, kun tiedät tasan tarkalleen oman arvosi.

Käytä riittävästi aikaa Osaamiskartta-harjoituksen tekemiseen, kahdesta viikosta jopa kuukauteen. Kun olet mielestäsi valmis, kysy itseltäsi uudelleen: missä minä olen hyvä? Tuntuuko jo helpommalta vastata?

P.S. Kerron lisää Osaamiskartta-harjoituksesta Instagram-tililläni uracoachausta käsittelevässä IGTV-sarjassani. Tervetuloa seuraamaan sitä!

Suvi Wulff on uracoach, joka on toteuttanut vuoden 2018 aikana unelmansa oman uracoachausyrityksen perustamisesta. Kaksi kertaa työuupumuksen läpikäynyt Suvi tietää, mistä puhuu. Oman osaamisen tunnistaminen, huippuvahvuuksilla pelaaminen ja rohkeiden urapolkujen suunnitteleminen on sekä Suvin intohimo että hänen sanojensa mukaan avain menestykseen. Nyt Suvi jakaa osaamistaan yrityksensä Suvi Wulff Coaching kautta.

Työnhaun Tinder – Olisimmeko me match made in heaven?

Unelmien työpaikan etsiminen on välillä yhtä haastavaa kuin hyvän seurustelukumppanin löytäminen. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja on kyllä tarjolla, mutta mistä voit tietää, mikä niistä on paras vaihtoehto juuri sinulle?

Työnhaussa sopivan parin muodostaminen työnhakijan ja työnantajan välille on kuitenkin tärkeää, sillä näin molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen ja lopputulos on kestävä. Keskinkertaiseen ei kannata tyytyä, sillä vietämme niin suuren osan ajastamme töitä tehden.

Tässä neljä hyvää vinkkiä, joiden avulla voit varmistua siitä, että kyseessä on juuri sinun match made in heaven, unelmien työtilaisuus, johon kannattaa tarttua.

1. Tunne itsesi

Työnhaussa kaikki lähtee hyvästä itsetuntemuksesta. Tiedä, mitä haluat nyt ja tulevaisuudessa, mitkä ovat keskeiset arvosi ja minkälaisessa työympäristössä viihdyt. Näiden pohdintojen valossa osaat paremmin miettiä, sopisitko kyseiseen työtehtävään ja yritykseen vai et.

2. Määrittele unelmatyösi

Pysähdy hetkeksi miettimään omaa unelmatyötäsi. Mitä se pitää sisällään? Onko sinulle tärkeintä työpaikan hyvä ilmapiiri, osaavat kollegat vai kenties työpaikan sijainti? Vai onko listasi kärkipäässä mielekkäät työtehtävät, toimiala tai palkkaus? Mieti myös, mistä asioista et ole valmis tinkimään?

Oman unelmatyön kuvaileminen ei ole aina helppoa, mutta sitä kannattaa tehdä, sillä näin alat hahmottaa itsellesi sopivia työtehtäviä ja työnhakusi helpottuu. Lisäksi olet vakuuttavampi haastattelussa, kun tiedät haaveesi ja pystyt kertomaan rekrytoijalle, mihin suuntaan olet menossa.

Kuva: Karoliina Nurmi.

3. Tutustu potentiaaliseen työnantajaan etukäteen

Tutustu yrityksen nettisivuihin ja sometileihin jo siinä vaiheessa, kun alat etsiä kiinnostavia yrityksiä tai törmäät kiinnostavaan työpaikkailmoitukseen. Millainen vaikutelma sinulle yrityksestä syntyy näiden sivustojen perusteella? Puhuttelevatko tekstit, kuvat ja niistä välittyvä arvomaailma sinua? Syntyykö yrityksestä hyvä fiilis?

Ja kun pääset haastatteluun asti, selvitä vielä tarkemmin yrityksen taustoja. Voit esimerkiksi kontaktoida yrityksen nykyisiä tai entisiä työntekijöitä ja kysyä heidän mielipidettään yrityksestä. Kaikki tämä on arvokasta tietoa, jota kannattaa hyödyntää päätöksentekovaiheessa.

4. Ole valikoiva ja luota intuitioosi

Ehkä tärkein oivallus omassa työnhaussani on ollut se, että sinun ei ole pakko ottaa sinulle tarjottua työpaikkaa vastaan. Omaan intuitioon kannattaa luottaa varsinkin, jos sinulle tulee vahva tunne siitä, että kyseessä ei ole sinun paikkasi. Työnhaussa saa olla valikoiva, sillä sen verran isosta päätöksestä on kyse. On sekä työnhakijan että työnantajan etu, jos hakija ottaa vastaan sellaisen työpaikan, josta hänelle tulee heti alusta alkaen hyvä tunne. Älä siis tyydy ok ratkaisuun, vaan etsi rohkeasti sitä oikeaa.

Tavoitteena molemminpuolinen match

Kuten alussa toin esille, on työnhaku välillä yhtä vaikeaa kuin hyvän kumppanin etsiminen. Sen oikean työn löytäminen monien eri vaihtoehtojen keskeltä kuitenkin helpottuu, mitä paremmin tunnet itsesi ja mitä paremmin tiedät, mitä haluat.

Ja kun sinulle vihdoin tarjotaan uutta työtilaisuutta, mieti hetki rauhassa ennen kuin teet päätöksen. Listaa plussat ja miinukset ja mieti, minkälainen fiilis sinulle on tullut yrityksestä ja sen rekrytointiprosessista.

Luota rohkeasti intuitioosi: kyllä sen yleensä tietää, kun se oikea tulee vastaan.

Niin työ- kuin parisuhteessakin.

Näin toimimalla voimme välttää virhearviot ja päätyä molemminpuoliseen matchiin, johon sekä työnhakijan että työnantajan tulisi pyrkiä.

Kirjoittaja Nina Moilanen on iloinen ja empaattinen rekrymarkkinoinnin osaaja ja idearikas sisällöntuottaja, joka inspiroituu itsensä kehittämisestä ja pimenevistä syysilloista.

Uusi ura vaatii rohkeutta ja antaa mahdollisuuksia

Mielestäni jokaisen pitäisi kannustaa sekä itseään että muita ihmisiä etsimään uusia mahdollisuuksia ja ottaa vastuuta omasta ammatillisesta kehityksestä. Meidän tulisi pohtia kehitymmekö nykyisessä tehtävässämme ja miten paljon voisimme oppia ja kasvaa uudessa paikassa. Vaikka kuulostaakin omituiselta, tämä on myös tapa osoittaa välittävänsä työpaikastaan.

Alan tai työtehtävien vaihdossa korostuu oman osaamisen, yleisten työelämävalmiuksien ja henkilökohtaisten vahvuuksien hahmottaminen. Hyvä työkalu tälle pohtimiselle on SWOT-analyysin tekeminen. Tämän avulla oppii tunnistamaan oman erityisosaamisensa sekä oman alalta toiseen siirrettävä osaamisen. On hyvä lähteä omista arvoista ja etsiä työpaikka, jonka arvot kohtaavat omien arvojen kanssa. Toisin sanoen on päätettävä millä alalla ja millaisessa yrityksessä haluaa työskennellä.

Alan tai työtehtävien vaihdossa korostuu oman osaamisen, yleisten työelämävalmiuksien ja henkilökohtaisten vahvuuksien hahmottaminen.

Yksi tapa tunnistaa kiinnostavat alat ja yritykset, on listata esimerkiksi muutama kiinnostava ala. Ja tunnistaa jokaisella alalla kolmesta viiteen yritystä, jotka kiinnostavat itseä eniten. Kun alat ja varsinkin yritykset on tunnistettu, on aika miettiä, löytyykö omassa verkostossa henkilöitä, jotka ovat näiden yritysten palveluksessa. Jos löytyy, kannattaa olla yhteydessä heihin ja tiedustella millaista on olla töissä kyseisissä yrityksissä.

Kuva: Karoliina Nurmi

Täysin uudelle uralle lähteminen vaatii rohkeutta, muutosvalmiutta ja innostusta uuden oppimiseen. Samoin pitää hyväksyä se, että tähän saattaa mennä tovi jos toinenkin. Varsinkin, jos lähtee opiskelemaan uutta ihan nollasta. Matkalla voi oppia myös muita asioita kuten vaikkapa oman osaamisen kehittämistarpeiden tunnistaminen, sosiaalisen median hyödyntämisen oppiminen ja verkostoitumisen aloittaminen.

Kuten työnhaussa yleensäkin, tällä matkalla riittää ajankäytön haasteita. Pitää olla hyvä projektijohtaja ja määritellä miten jakaa päivittäinen aika tälle projektille. Ja määritellä myös, kuinka suuri osa päivästä menee itsestä huolehtimiseen, kouluttautumiseen ja muihin elämän osa-alueisiin.

Oma matkani alanvaihtajana alkoi sillä, että tutkin mikä tilanne on nykypäivän työmarkkinoilla. Eli miten oma osaamiseni vastaa työelämän tarpeita. Tämän tein lukemalla artikkeleita, blogeja ja analysoimalla avoimia työpaikkoja.

Matkani on vasta alkanut enkä tiedä mihin se päättyy mutta olen tyytyväinen, että lähdin matkaan.

Kirjoittaja Ann-Charlotte Nyblom on kielitaitoinen tiimityöskentelystä nauttiva taloushallinnon osaaja, joka etsii uusia ammatillisia haasteita.

 

 

 

 

 

Lukuvinkkejä

• Upean uran rakentamisesta kirjoittaa Jaana Saramies
• Työnhaun toteutuksen ja suunnittelun vinkkejä antavat Satu Manner ja Annamaija Åhman