Työkaluja uraunelman työstämiseen ja työnhakuun

Omassa työnhaussani on alkanut aivan uusi vaihe. Ensimmäistä kertaa vuosiin olen hakemassa jotain ihan uutta, ilman takalautaa. Tilanne on samalla sekä kutkuttavan jännittävä että hiukkasen ahdistava. Se on saanut minut myös miettimään entistä enemmän sitä, mitä todella haluan tulevaisuudessa tehdä työkseni ja mihin suuntaan uraani suunnata.

Keräsin tähän kirjoitukseen muutamia asioita, joiden avulla parhaillaan työstän omaa uraunelmaani ja työnhakuani. Toivottavasti näistä on apua ja inspiraatiota myös sinulle.

1. Piilo-osaajien osaajaprofiili

Piilo-osaajien osaajaprofiilin kysymykset ovat loistava paketti oman osaamisen ja uratavoitteiden miettimiseen ja selkeyttämiseen. Kysymykset ja teemat ovat sellaisia, että kuka tahansa hyötyy niiden pohtimisesta. Vaikka ei olisikaan työnhaussa tai liittymässä yhteisöömme. Mikä sekin on toki erittäin suositeltavaa. 😉 Viimeisin päivitys omaan profiiliini julkaistaan lähiaikoina. Sen työstämisessä on ollut suurena apuna yhteisömme sisäinen workshop aiheeseen liittyen. Kannattaa siis pallotella kysymyksiä myös jonkun muun kanssa.

2. Kirjat ja tehtävät

Luen paljon, ja yksi suosikkiaiheeni on itsensä kehittäminen ja johtaminen. Aiheesta saisi varmasti paljon enemmän irti, jos tekisi kuuliaisesti kirjoissa olevat tehtävät, mutta turhan usein tämä jää ajatuksen tasolle. Olen kuitenkin huomannut, että myös ”pelkkä” kirjojen ja harjoitusten lukeminen vievät ajattelua eteenpäin. Vinkit jäävät muhimaan alitajuntaan, ja kun aika on kypsä, sieltä nousee ratkaisuja. Suosituksia viime aikojen lukemistostani ovat Riikka Pajusen Omaa tehtävää etsimässä, kuuden kirjailijan yhteisteos Ruuhkavuosiopas ja Frank Martelan Valonöörit.

Kuva: Kaisa Selamo

3. Vapaa-aika ja rentoutuminen

Alitajunnan työn auttamiseksi ja muutenkin oman hyvinvointini kulmakiveksi ovat viime aikoina nousseet vapaa-aika ja rentoutuminen. Työnhaun sekä oman osaamisen ja tavoitteiden työstämisen vastapainoksi kannattaa ottaa aikaa, jolloin tekee jotain ihan muuta. Itselleni toimivia keinoja ovat käsityöt, ulkona liikkuminen sekä lapsen kanssa leikkiminen ja hänen kanssaan lukeminen. Ja ihan erityisesti päiväunet – muistikirja kannattaa pitää valmiina sängyn tai sohvan vieressä.

4. Listat ja suunnitelmat

Listojen ja suunnitelmien tekeminen sekä asioiden aikataulutus ovat minulle ehdottomia, jos aion todella saada jotain aikaiseksi. Listat vapauttavat kapasiteettia muistista. Ja listojen avulla on helppo tehdä suunnitelmia ja aikatauluja. Käytän tässä apuna Trelloa, johon olen luonut itselleni Bujon ja Kanban-taulun yhdistelmän. Yhdessä tämän ja kalenterin kanssa saan viikottaiset ja päivittäiset tehtävälistat pysymään yleensä realistisina. Itse olen ihastunut sähköisiin työkaluihin, vaikka perinteiselle paperillekin on paikkansa. Sähköisesti tehtävien ja asioiden hallinta ja uudelleenjärjestely on vain huomattavasti helpompaa.

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mutta nämä ovat tällä hetkellä minulle tärkeimmät työkalut. Ne, jotka auttavat jaksamaan ja vievät ajattelua ja tavoitteita eteenpäin. Usein pienen pienin askelin, joista taaksepäin katsoessa kuitenkin muodostuu isoja harppauksia. Kannustan lämpimästi kokeilemaan erilaisia keinoja ja löytämään niistä ne omat, itselle parhaiten toimivat päivittäiseen käyttöön. Tsemppiä ja onnistumisen kokemuksia työnhakuun ja oman uraunelman työstämiseen!

Kirjoittaja Kaisa Selamo on ympäristöstä, hyvinvoinnista, viestinnästä ja valmentamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työnhaun ja itsensä kehittämisen kesken. Suunnitelmissa on uusi suunta uralle.

 

Advertisement

Uusi alalla? Olet(te) inhimillisyyden äärellä.

Jääkiekon MM-kilpailut nostivat kullan jälkeen otsikoihin tosi mielenkiintoisia tarinoita joukkueen johtamisesta. Hieman voiton jälkeen Jari Sarasvuo jutteli Mojo Mornings – Aamulenkillä johtamisesta. Jukka Jalonen toiminta toi lihaa Sarasvuon yksinkertaistettujen mallien ylle ja todisti ne toimiviksi.

Jari Sarasvuo nosti Mojo Mornings – Aamulenkillä 29.5.2019 jälleen esiin tutun yksinkertaisen oman työn johtamisen mallin:

Kohta 1: Suunnittele
Kohta 2: Etene suunnitelman mukaan

Oman työn johtaminen, kuten johtaminen yleensäkin, voidaan nähdä ”jännittävänä jankuttamisena”, jossa on jaksettava toistaa itseään.

Saman Mojo Mornings – Aamulenkin aikana todettiin, että johtamissykli pyörii kolmen kohdan kautta:

1. Vaadi
2. Valvo
3. Valmenna (vain tarvittaessa)

Samalla tavoin toimi Jukka Jalonen MM-joukkueen kanssa: Hän vaati pelaajilta omana itsenään olemista ja rohkeutta pelata. Vaatimustaso oli 100, mutta ei mahdoton. Oli myös lupa tehdä virheitä, mutta vaatimus oppia niistä. Hän valvoi molemminpuolisen luottamuksen kannattelemana, kun ammattilainen toteutti. Ja valmensi esimerkiksi tuomalla esiin kunkin pelaajan inhimillistä luonnetta, mikä helpotti erilaisuuden ymmärtämistä joukkueen sisällä.

Kuva: Karoliina Nurmi

Jukka Jalonen eteni oman suunnitelmansa mukaan, vaikka on taustaltaan toisenlainen kuin jääkiekkovalmentajana on totuttu näkemään; ammattitaitoinen outolintu. Pelaajien luottamus syntyi ajan myötä ja sitä myöten rooli tuli ansaituksi. Koska hänen taustansa poikkesi totutusta, hän joutui sekä perustelemaan enemmän että tekemään töitä uskottavuutensa eteen.

Inhimillistä, tuumasi Jukka Jalonen.

Samoilla tavoilla toimii alanvaihtaja: kärsivällisenä ammattilaisena, joka etenee luomansa suunnitelman mukaan luottaen siihen; vaatii, valvoo ja valmentaa itseään.

Tavoitellessaan päämääräänsä Jukka Jalonen kaivoi työkalupakistaan paljon keskustelua ja yhteistyötä sekä rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Miten teidän yrityksessä toisenlaisista taustoista tuleva otetaan joukkoon?

Mitä sinä kaivat työkalupakistasi tuodaksesi esiin osaamistasi uudella alalla?

 

Kirjoittaja Satu Manner on data-analytiikkaan uppoutunut diplomi-insinööri, joka on loputtoman kiinnostunut ihmisen ja teknologian rajanpinnoista.

Itseohjautuvuus työelämässä ja työnhaussa

Itseohjautuvuudesta työelämässä on kirjoitettu paljon artikkeleita ja blogeja viimeisten vuosien aikana. Itseohjautuva henkilö kykenee työskentelemään itsenäisesti ilman ulkopuolista ohjausta, ja tämä jos mikään pätee työnhakuun.

Työnhakijana toimit kuin yksinyrittäjä, vastaat itse projektien suunnittelusta, läpiviemisestä ja loppuun saattamisesta. Päätät itse, miten aikasi käytät, sovit itse kaikki tapaamiset, kirjoitat hakemukset ja valmistaudut haastatteluun. Työnhaussa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla itseohjautuva, kun ympärillä ei ole esimies tai työkaveri vaatimassa tiettyjen asioiden hoitamista.

Itseohjautuvuus edellyttää henkilöltä uusien taitojen omaksumista, ja omalta osalta olen saanut toteuttaa tämän päivittämällä omat työnhakuvalmiudet vastaamaan nykypäivän vaatimuksia sekä opiskelemalla uusia taitoja itsenäisesti verkko-opiskelun avulla.

On oltava motivoitunut, periksiantamaton, joustava ja aktiivinen, jotta työnhaku tuottaa tulosta eli seuraava työpaikka löytyy. Työnhaku on rankkaa, joskus turhauttavaa ja se vie useimmiten paljon aikaa. Töitä hakiessa tulee motivoitua yhä uudestaan. Uutta työpaikkaa ei aina löydy helpolla, vaikka sinulta löytyisi kuinka viimeisen päälle hiottu työhakemus ja CV. Ei saa lannistua vaan pitää olla periksiantamaton ja siirtyä seuraavan hakemuksen tekemiseen tuota pikaa.

Haettavalle työpaikalle ei kannata asettaa liian tarkkoja kriteereitä, vaan olla joustava ja utelias, jotta jokin potentiaalinen työ ei mene sivu suun. Vaatii joustavuutta nähdä erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Aktiivisuus on hyvin tärkeää työnhaussa, ja se ei tarkoita pelkästään hakemusten laatimista ja lähettämistä vaan myös esimerkiksi verkostoitumista, opiskelua ja itsestä huolehtimista työnhaun lomassa.

Itseohjautuva työskentely vaatii myös ajanhallinnan kykyä, priorisointia ja järjestelmällisyyttä. Anna Perho on kirjoittanut oppaan nimeltä Antisäätäjä, jossa hän antaa vinkit fiksulle ajankäyttäjälle. Hänen ajanhallinnan neuvonsa perustuu suunnitelmallisuuteen. Aamulla tehdään realistinen päiväsuunnitelma ennen kuin ryhdytään toimeen, kerran tunnissa tarkistetaan, ollaanko oikeilla jäljillä ja päivän lopuksi tarkastellaan, onko päivä mennyt suunnitelmien mukaisesti. Myös monet uraohjaajat neuvovat suunnittelemaan jokaista päivää, ja asettamaan päivän tavoite, sekä seuraamaan päivän lopussa, tuliko asiat tehtyä suunnitellun mukaisesti.

Työnhaussa harjoiteltu itseohjautuvuus on helppo ottaa mukaan seuraavaan työpaikkaan ja hyödyntää opitut taidot uudessa tehtävässä heti alusta.

Kirjoittaja Ann-Charlotte Nyblom on uusia suuntia etsivä taloushallinnon osaaja, joka nauttii uuden oppimisesta ja yhdessä tekemisestä.

Vinkkejä ajanhallintaan asiantuntijatyössä

Arkipäiväämme on tullut osaksi kiire ja stressi. Meillä on jatkuva tavoitettavuuden harha, koska sähköiset viestintäkanavat ja somen käyttö ovat lisääntyneet. Informaatioähky on lisääntynyt ja olemme koko ajan kiinni tiedossa. Kiristynyt kilpailu, täydellisyyden tavoittelu, työpaikan tai tulojen menettämisen pelko sekä yksityiselämän todellisuuden kohtaamisen pelko aiheuttavat meissä stressiä.

Insinööriliiton uraneuvoja Anu Kaasalainen antaa useita vinkkejä ajanhallintaan asiantuntijatyössä. Ajanhallinnassa ja itsensä johtamisessa puhutaan erikseen yksilön ja työnteon yhteisön haasteista. Itsensä johtaminen on parhaimmillaan kyky ajatella keskittyneesti, kykyä monistaa omaa työpanosta delegoimalla tai hyödyntämällä jo kerran tehtyä sekä kykyä nähdä isot kokonaisuudet pieninä asiakokonaisuuksina.

Hallitse keskeytyksiä ja paranna keskittymistä

Kuva: Karoliina Nurmi

Keskeytykset työssä aiheuttavat ajanhallinnan haasteita. Sähköpostista kannattaa muuttaa asetuksia ja laittaa hälytykset pois päältä. Tiedämme myös, ettei somea pitäisi katsoa liian usein, mutta silti teemme niin. Tiedämme siis mitä pitäisi tehdä, mutta emme toimi niin. Muutos toimintaan tapahtuu vasta kun henkilöllä on riittävä kipinä tehdä asioita.

Keskittymisrauhaa voidaan turvata etätyöllä, tilaratkaisuilla ja tarkoituksenmukaisella teknologialla. Harjoittele hallitsemaan keskeytyksiä ja omia reaktioita keskeytyksiin. Ota keskittyminen osaksi arkea ja mieti millä pystyt itse parantamaan keskittymistä. Aseta tavoite, tunnista ärsykkeet, tee tietoinen päätös, etsi mielihyvää keskittymisen tuloksista ja näin muodostuu uusi tapa. Mitkä ovat tietoisia tapoja, joilla sinä ohjaat itseäsi?

Priorisoi ja vaiheista 

Priorisointi on asiantuntijalle paras tapa hallita työkuormaa. Edellytyksenä on, että kokonaiskuvan tulee olla hallussa. Asioita kannattaa pilkkoa ja kiireessä on muistettava asioiden tärkeys eikä pelkkä kiireellisyys. Ota hetkeksi etäisyyttä asioihin ja mieti kokonaisuutta. Pitää osata luopua ja kyseenalaistaa ja luottaa siihen, että delegointi toimii.

Vaiheista ja tarkkaile omaa työtäsi, koska se tekee työn etenemisestä näkyvää ja edistää ajanhallintaa ja ennustettavuutta. Pilko tehtävät pienempiin osiin, merkitse tehtäviä kalenteriin ja varaa aikaa oman työn suunnittelulle. Omaa työtä arvioimalla oppii tunnistamaan omat työtavat ja mahdolliset riskipaikat kun sijoittaa tehtäviä itselle tehokkaisiin ajankohtiin. Aikavarkaiden tunnistaminen on myös tärkeää. Mitkä ovat sinun aikavarkaitasi?

Tiimitason ja yksilötason vinkit ajanhallintaan

Työkalu ajanhallinnan avuksi tiimitasolla on yhteinen Kanban-taulu japanilaisen filosofian mukaan. Tauluun kootaan ajatuksia, jotka on jo tehty, jotka pitäisi tehdä ja asiat joita tehdään. Arkiseen tiedonvälitykseen sopii sähköpostin sijaan Slackbot tai Disboard. Työretriitit sopivat erityisesti toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Kuva: Karoliina Nurmi

Työkaluja ajanhallinnan avuksi yksilötasolla ovat Pomodoro-tekniikka, jossa 25 minuuttia työtä ja 5 minuuttia taukoa vuorottelevat. Sammakkotehtävissä tunnistetaan vaikeimmat tehtävät ja tehdään ne ensimmäisenä aamulla. Top 3-tehtävälistoilla listataan edellisenä päivänä tulevat tehtävät. BulletJournal eli muistivihko-kalenterointi-tekniikka, sähköpostiaika tai yksi kalenteri kerrallaan, värejä hyödyntämällä ovat hyviä apuvälineitä. Mikä työkalu sopisi sinulle?

Ajanhallintaa voi myös pelillistää erilaisilla mobiilisovelluksilla. Valmiita pelejä mobiilialustoille ovat esimerkiksi Habitica, Epic Win, LifeRPG, Task Hammer ja Chore Wars. Erilaisia mindfulness sovelluksia on myös tarjolla runsaasti. Mikä sovellus tukisi sinun ajanhallintaasi?

Jokainen voi itse vaikuttaa ajanhallintaan ja itsensä johtamiseen. Niillä on vaikutusta oman työn kautta tiimiin ja organisaatioon sekä heijastuvat vapaa-ajalle. Keskittymällä ja asettamalla asiat tärkeysjärjestykseen voit saavuttaa itselleen tasapainon ajanhallintaan. Kuinka sinä johdat itseäsi ja omaa ajanhallintaasi?

Meri Vuorivirta on unelmatyötä tavoitteleva innostuja, insinööri, diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti.

Välitilasta tahtotilaan

Välitila kuvaa tilaa ja aikaa, jossa voi hakea suuntaa. Se on siirtymä, matka vanhasta uuteen. Omalla kohdallani viimeisin välitilan kokemus on liittynyt pohdintoihin omasta työurasta ja sen uudesta suunnasta.

Osallistuin helmikuussa MiBin järjestämään After work –tilaisuuteen itsensä johtamisesta. Hanna-Leena Myllärinen on kirjoittanut laajemmin samasta tapahtumasta blogissa Itsensä johtaminen työelämässä. Itselleni tapahtuman suurin kolahdus oli Nina Rinteen keskustelussa esille tuoma välitila. Nina kertoi rohkaisevasti, että välitila antaa mahdollisuuden miettiä tulevaa suuntaa ilman vaatimusta siitä, että pitää olla valmis. Se on siirtymä, joka johtaa usein muutokseen. Termi oli minulle ennestään tuttu, mutta nyt tajusin ensimmäistä kertaa, miltä tuntuu olla välitilassa. Ja että olen ollut siellä jo pitemmän aikaa. Tästä havahtumisesta alkoi yllättävän nopea siirtymä välitilasta tahtotilaan.

Olin palannut töihin vanhempainvapaalta muutamaa kuukautta aikaisemmin. Jo ennen kotiin jäämistäni olin tuntenut, että kaipaan jotain muutosta. Vapaalla en kuitenkaan kokenut valaistumista työelämän suhteen, vaan perhe-elämä pienen ihmeen kanssa vei mennessään. Palasin töihin heti vanhempainvapaakauden päätyttyä mielelläni. Huomasin kuitenkin pian, että arvomaailmani ja suhtautumiseni asioihin olivat muuttuneet.

Herätessäni välitilan kokemukseen huomasin, että olin tiedostamattani tehnyt paljon muutoksen eteen. Välitila oli antanut alitajunnan tehdä työtä ja saanut minut tekemään eteenpäin vieviä ratkaisuja. Olin löytänyt MiBin ja sen kautta Piilo-osaajat. Ja mikä tärkeintä, lähtenyt tähän verkostoon mukaan. Kuitenkin koko ajan taustalla oli ollut tunne siitä, että onko tämä oikein? Saanko haluta muutosta ja uutta suuntaa? Vai pitäisikö vain olla tyytyväinen siihen, mitä on?

Tiedostaessani olevani välitilassa, pystyin vastaamaan itselleni kysymyksiin. Tämä on oikein. Saan haluta muutosta ja uutta. Minun ei tarvitse olla tyytyväinen siihen mitä on. Siirryin ikään kuin hetkessä tahtotilaan. Pohtimisen ja suunnittelun sijaan aloin osallistua. Otin pieniä askeleita, osallistuin keskusteluihin, otin vastuuta ja opettelin uutta.

Olin Piilo-osaajiin liittyessäni tehnyt aikataulun ja tavoitteet itselleni. Tarkoitukseni oli tehdä ensin pohja kuntoon. Aloittaa toimintaan tutustumisella ja verkostoitumisella. Sen jälkeen keskittyä tuomaan esille osaamistani, sitä mitä minulla on annettavaa. Varsinainen työnhaku minun piti aloittaa vasta joskus myöhemmin. Tahtotilan myötä suunnitelman toteuttaminen nopeutui huomattavasti.

Pohjatyö ei edelleenkään ole valmis, mutta etenee koko ajan. Verkostoissa käydyt keskustelut ja niiden kautta tulleet ajatukset ovat kirkastaneet sitä, mihin uuteen suuntaan haluan uraani viedä. Olen oppinut paljon uutta niin itsestäni kuin työelämästä. Lisäksi olen huomannut entistä vahvemmin, mikä merkitys on sillä että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Verkostossa voi sekä saada että antaa tukea ja apua. Verkostojen merkityksestä työnhaussa on kirjoittanut myös Jaana Saramies, Työnhakuyhteisö on enemmän kuin sparrausryhmä.

Odotan mielenkiinnolla, mihin nyt alkanut huikea matka johtaa.

Kirjoittaja Kaisa Selamo on itsensä kehittämisestä kiinnostunut diplomi-insinööri joka haistelee uusia tuulia uralleen.