Hyvinvoiva työnhakija – mielikuvitushahmoko?

Häpeää. Epäoikeudenmukaisuutta. Pettymystä. Helpotusta. Iloa. Odotusta. Intoa. Vapautta. Epävarmuutta. Mitähän muuta… Työttömyys herättää monenlaisia tunteita. Minullakin heräsi niitä, kun olin työtön.

Tutkimukset ja kokemukset kertovat, että työttömyys voi uhata hyvinvointia. Työnhaussa ollessa omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on siis erityisen tärkeää. Eihän se vain unohdu sinulta? Onko se jotain sellaista, jota et voi ansaita, koska olet työtön? Minä en uskonut ansaitsevani, mutta olinkin väärässä.

Työnhakuhyvinvointia tukevat monet asiat – tunnista omasi

Työnhakuhyvinvointi on positiivinen motivaatiotila, jossa ilmenee myönteisiä tunteita, energisyyttä, innostusta ja hyvää keskittymistä. Uskon, että asiat, jotka edistävät ja sujuvoittavat työnhakua, tukevat myös työnhakuhyvinvointia.

Mitä nämä edistäjät ovat juuri sinulla? Mistä saat energiaa ja innostusta työnhakuusi? Mikä saa sinut jatkamaan epäonnistumisenkin jälkeen? Näitä asioita kannattaa tunnistaa ja pyrkiä tietoisesti suojelemaan ja vahvistamaan.

Tutkimuksissa on havaittu, että työttömien hyvinvointia edistävät mm. hyvät työnhakutaidot, myönteinen palaute, sosiaalinen tuki, tavoitteiden asettaminen työnhaulle, hallinnan ja pystyvyyden tunne sekä vastoinkäymisiin varautuminen (esimerkiksi suunnitelma b:llä, c:llä ja d:llä).

Pystyvyyden tunne tukee työnhakuhyvinvointia

Pystyvyyden tunne on uskoa siihen, että minä kyllä osaan ja pystyn. Työttömyys horjuttaa sitä helposti. Pystyvyyden tunnetta ruokkivat mm. omat ja toisten onnistumiset. Jos ainoa asetettu tavoite on saavuttaa unelmien työpaikka, onnistumisia ei usein tule riittävän usein ja nopeasti, jotta pystyvyyden tunne säilyy.

Onkin asetettava riittävän pieniä työnhakutavoitteita, joissa voi aidosti onnistua. Mitkä kaikki askeleet on otettava tai portaat kivuttava, jotta voit päästä tavoitteesi? Jokainen oikeansuuntainen askel on onnistuminen, josta voit palkita itseäsi vähintään kehuilla. Hyvä tavoite onkin myönteinen, realistinen, konkreettinen ja saavutettavissa oleva.

Myös onnistumiset muussa kuin työhaussa ovat tärkeitä. Toisten onnistumisista kuuleminen usein vahvistaa uskoa siihen, että kyllä minäkin lopulta onnistun, kun muutkin onnistuvat. Olethan mukana foorumeilla, joissa kuulet näistä onnistumisista? Entä mistä sinä saat palautetta siitä, että olet hyvä ja osaava? Se, että ei pääse tai pääsee työhaastatteluun, ei voi olla ainoa palaute. Mitä sisäinen puheesi kertoo siitä, osaatko ja pystytkö sinä?

Kuvat: Pixabay

Arvioi, miten hyvin onnistut jo seuraavissa työnhakuhyvinvointia tukevissa asioissa:

1. Muistan, että on täysin normaalia, että työttömyys rassaa.
2. En rankaise tai soimaa itseni siitä.
3. Olen myötätuntoinen ja kannustava itselleni – kuin olisin paras ystäväni.
4. Muistan, että työttömyys on tyypillinen osa monen työuraa.
5. Tunnistan asiat, jotka tuovat työhaussa energiaa ja motivaatiota sekä helpottavat sitä.
6. Tunnistan asiat, jotka vievät työnhausta energiaa, vähentävät hakumotivaatiota tai vaikeuttavat sitä.
7. Pohdin, miten säilytän energiaa tuovat asiat ja miten voisin saada niitä lisää.
8. Pohdin, miten suhtaudun energiasyöppöihin. Voisinko ehkä tehdä jotain eri tavoin? Voinko suhtautua joihinkin asioihin eri tavoin?
9. Asetan pieniä, realistisia ja saavutettavissa olevia työnhaku- ja työnhakuhyvinvointitavoitteita.
10. Palkitsen itseäni pienistä oikeansuuntaisista teoista: esim. löysin pari kiinnostavaa paikkaa tai lähetin tänään hakemuksen, puhuin itselleni kannustavasti tai menin mukaan valmennukseen.
11. Etsin ja annan sosiaalista tukea. En jää yksin, vaan hakeudun esim. muiden työttömien seuraan.
12. Huolehdin, että työnhakuosaamiseni on kunnossa.
13. Teen muita kuin työhakuun liittyviä asioita, joissa onnistun ja joista saan iloa.

Kirjoittaja Jaana-Piia Mäkiniemi on sosiaalipsykologi (VTT) ja tutkii, kouluttaa ja kehittää työhyvinvointia työkseen. Hänen intohimonaan on tuoda tutkimustietoa käytäntöön ja auttaa työttömiä töihin. Jaana-Piia on entinen työtön. Hän työskentelee Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.

 

Advertisement

Unelmien työnhakupäivä – ”Työnhakijalle hyvin räätälöity kokonaisuus”

Lokakuun ensimmäisenä perjantaina Piilo-osaajat sukelsivat työnhakuhyvinvoinnin saloihin kolmella eri paikkakunnalla. Valtakunnallisen Unelmien työpäivä -tapahtuman pikkusisar Unelmien työnhakupäivä järjestettiin kolmannen kerran.

Stressinhallintaa ja voimavarojen opettelua Tampereella

Tampereen Unelmien työnhakupäivä järjestettiin valtakunnallisen Work goes happyn Unelmien työpäivän päätapahtuman yhteydessä. Työhyvinvoinnin olohuoneessa päivystivät Piilo-osaajien lisäksi vapaaehtoiset rekrytoinnin ja työnhaun ammattilaiset. Rekryammattilaiset tarjosivat henkilökohtaista sparrausta osallistujien kysymyksiin. Ratkaisukeskeisen coachauksen opiskelija Raisa Aromaa tarjosi yksilöcoachingia neljälle nopeimmalle ilmoittautuneelle.

Päivän aikana saimme kuulla työnhakuhyvinvointia tukevia puheenvuoroja. Puhujat nostivat esiin oman mielen ja muiden kanssa yhteistyössä toimimisen merkitystä. Viesti toistui läpi esitysten: laita itsesi alttiiksi uusille kokemuksille, hakeudu vertaistesi ja työelämässä onnistuneiden seuraan, ole kiinnostunut muista ja innosta toisia. Hengitä! Uudet kokemukset ja muiden tuki lisäävät itsevarmuutta, kun tunne omasta pystyvyydestä kasvaa. Lämmin kiitos puhujillemme: superverkostoituja Noora Luutonen, mentaalivalmentajat Mia Kajosmäki ja Jenni Sofia sekä sosiaalipsykologi Jaana-Piia Mäkiniemi.

Olohuoneessamme piipahtaneet ja viipyneet työnhakijat löysivät innostusta, vertaistukea, inspiraatiota ja uusia suunnitelmia. Tunnelma oli erittäin lämminhenkinen ja saimme hienoa palautetta kävijöiltä. Päivä oli siis oikein onnistunut ja sen kruunasi coach Jaana Roschierin lempeä mindfulness-hetki!

Herättelyä suunhoidon voimaan ja pieniä hyvinvoinnin tekoja Jyväskylässä

Jyväskylässä Suusi Supervoiman Sara Niilivuo johdatti osallistujat ensin miettimään suutaan. Tuntuuko suu puhtaalta? Miltä tuntuisi, jos yhtenä aamuna heräisikin ilman hampaita? Onko suttuinen suu oma asiani vai vaikuttaako se muihin ihmisiin? Koska huonosti hoidettu suu ja tulehtuneet ikenet voidaan yhdistää yli 50 muuhun kehon sairauteen, on hammaslangalla merkitystä myös uutta työtä etsivän elämässä: suu on paitsi sielun peili, joka voi työhaastattelutilanteessa antaa sinusta tietynlaisen kuvan ja vaikuttaa itsevarmuuteesi, myös keino ylläpitää fyysistä terveyttä, jolla on suuri merkitys työnhakuajan jaksamisessa.

Leukoja loksauttelevan puheenvuoron jälkeen Jyväskylässä siirryttiin sparrauspisteiden pariin. Ohjaamo Jyväskylän ja Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden pisteillä keskityttiin työhakudokumenttien hiomiseen ja työnhakuhyvinvoinnin nostattamiseen unelmaduunin askelmerkeillä. Uraverkosto.fi:n pisteellä tapahtuman osallistujat pääsivät pelillistämisen kautta miettimään, ovatko unelmat mukana heidän jokapäiväisessä tekemisessään ja ovatko heidän arvonsa linjassa työnhaun kanssa. Pienin mahdollinen teko -taulu täyttyi lappusista, joihin osallistujat olivat kirjoittaneet kuin lupauksina tekoja, joilla he voivat helposti ja päivittäin parantaa omaa hyvinvointiaan varsinkin niissä hetkissä, joissa työnhaku tuntuu erityisen haastavalta.

”Pitkälle päästiin keskusteluissa osallistujien kanssa”, Uraverkoston pisteeltä kommentoitiin. ”Monille heräsi ajatuksia, jotka he kirjoittivat muistiinpanoiksi viedäkseen ne arkeensa mukanaan.”

Työnhakufiilis nostettiin uudelle tasolle Oulussa

Kuva: Kalle Hautamäki / Neotar Media

Lokakuisen perjantain harmaudesta ei ollut tietoakaan Oulun Unelmien työnhakupäivässä, jossa kävi iltapäivän mittaan viettämässä viitisenkymmentä työnhausta ja hyvinvoinnista kiinnostunutta. Päivä aloitettiin miettimällä, mitä työnhakuhyvinvointi oikein onkaan. Piilo-osaajiin yleisön tutustutti yhdistyksen jäsen Tanja Flygare, joka kertoi myös omista kokemuksistaan yhdistyksen jäsenenä.

Urakoordinaattori Hanna Kela Urasampo-hankkeesta kannusti työnhakijoita oman osaamisen aktiiviseen reflektointiin ja painotti ammatillisen välitilinpäätöksen merkitystä työnhakutilanteen haltuun ottamisessa ja työnhakukunnon ylläpitämisessä. Verkostoitumis- ja sparraustauon aikana osallistujat hyödynsivät innolla mahdollisuutta keskustella keskenään ja saada vinkkejä omaan työnhakutilanteeseensa rekrytoinnin ammattilaisilta. Jonoa muodostui sekä kysy rekrytoijilta -pisteisiin että TE-toimiston ständille – kysyntää siis oli!

Tauon jälkeen Tecinspiren Teemu Kivioja antoi omakohtaisiin kokemuksiinsa perustuvia käytännönläheisiä vinkkejä henkilöbrändäykseen. Hän muistutti siitä, että meillä jokaisella on oma henkilöbrändimme, vaikka emme sitä olisikaan tietoisesti rakentaneet. Kannattaisiko siis ottaa ohjat omiin käsiin?

Iltapäivän esiintymiset viimeisteli Matti Asumaniemi Saranen Consultingilta. Saimme kuulla käytännön esimerkein rikastetun puheenvuoron siitä, miten päästä unelmien työpaikkaan rekrytoivan koulutusohjelman kautta. Tähän aiheeseen oman lisänsä toivat Kiviojan Teemun kommentit onnistuneista rekrytoivan koulutusohjelman kautta tapahtuneista rekrytoinneista.

Kaikilla paikkakunnilla valitsi positiivinen puheensorina ja hyörinä. Haettiin ja saatiin niin vertaistukea muilta samassa tilanteissa olevilta kuin rekrytoinnin ja työnhaun ammattilaisilta. Verkostoitumista unohtamatta! Tärkeää onkin verkostoitua sekä vertaisten että rekryalalla toimivien kanssa; näin parannat omaa työnhakuhyvinvointiasi ja löydettävyyttäsi pitkin vuotta.

Tekstin Unelmien työnhakupäivän tapahtumista ovat koostaneet Tampereen, Oulun ja Jyväskylän tapahtumien järjestämiseen osallistuneet piilo-osaajat.

Huolehditko hyvinvoinnistasi myös työnhakuaikana? – Unelmien työnhakupäivä antaa eväitä!

Työnhakuhyvinvointi, mitä se on? Onko se jotain syötävää? Unelmien työpäivä nostaa työhyvinvoinnin kaikkien huulille. Mutta kuka huolehtii työnhakuhyvinvoinnista? Tietenkin Piilo-osaajat monien yhteistyökumppaneidensa kanssa! Tästä syntyi Unelmien työnhakupäivä, jota vietetään kolmatta kertaa 4.10.2019. Sinäkin voit osallistua!

Työnhakuhyvinvointi on vielä melko tuntematon käsite, vaikka Piilo-osaajat onkin nostanut sitä esille nyt jo kolmatta vuotta Unelmien työnhakupäivässä. Työhyvinvoinnista puhutaan paljon, ja tänä vuonna tahdoimme luoda määritelmää myös työnhakuhyvinvoinnille. Osaajamme Heidi Hölsömäki ja Sinikka Kauhanen tutustuivat mm. Työterveyslaitoksen määritelmään työhyvinvoinnista ja mukailivat siitä työnhakuhyvinvointiin liittyen seuraavasti:

HYVINVOIVASSA TYÖNHAKUYHTEISÖSSÄ

• ollaan avoimia ja luotetaan
• innostetaan ja kannustetaan
• puhalletaan yhteen hiileen
• annetaan myönteistä palautetta
• pidetään työnhakuun käytetty aika aisoissa
• uskalletaan puhua ongelmistakin
• säilytetään toimintakyky työelämän muutostilanteissa

Nämä ovat niitä kulmakiviä, joihin meidän Piilo-osaajienkin toiminta nojaa. Meistä näkyy ulospäin timanttinen osaajagalleriamme, mutta toimintamme ydin on suljettu, vain jäsenille tarkoitettu keskustelukanava ja yhteisö. Siellä kaikki nuo edellä mainitut toteutuvat, kaikille meistä, jotka haluamme jakaa ja kaipaamme vertaistemme tukea sekä kokemuksia omiemme rinnalle.

Kuva: Laura Tammisto, Studio Torkkeli

Yksilötasolle vietynä tämän voisi kiteyttää – edelleen Työterveyslaitosta mukaillen – seuraavasti:

HYVINVOIVA TYÖNHAKIJA

• on motivoitunut ja vastuuntuntoinen
• pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan ja osaamistaan
• tuntee työnhakunsa tavoitteet
• saa palautetta työnhausta
• kokee itsensä tarpeelliseksi
• kokee työssään riittävästi sekä itsenäisyyttä että yhteenkuuluvuutta
• onnistuu ja innostuu työnhaussa, kokee tekemisen imua

Molemmissa näissä vain turkoosilla merkittyjä kohtia on tuunattu sopimaan työnhaku- tai työttömyysaikaan. Muut tekstit tulevat suoraan työhyvinvoinnin määritelmästä. Ja se onkin hyvin kuvaavaa: Olemme samanlaisia ihmisiä työelämästatuksesta riippumatta. Samat hyvinvoinnin kulmakivet tukevat meitä myös työnhakuaikana tai työyhteisöjen välissä. Siispä hyödymme samankaltaisesta hyvinvointia tukevasta yhteisöllisyydestä myös työsuhteiden välissä tai siirtyessämme työsuhteesta toiseen.

Kuva: Laura Tammisto, Studio Torkkeli

Tämän vuoksi työnhakuyhteisöt – kuten Piilo-osaajat – toimivat. Tämän vuoksi myös Unelmien työnhakupäivä on kirvoittanut mm. seuraavanlaisia palautteita:

• ”Työnhausta katoaa yksinäisyys, kun vaihtaa ajatuksia muiden vastaavissa tilanteissa olevien kanssa.”
• ”Työnhaku on parhaimmillaan positiivisuutta, kannustusta, yhteisöllisyyttä!”
• ”Työnhaussa parasta on positiivinen flow – innostus ja jännittävyys, itseluottamus, itsevarmuus ja into.”
• ”Parhaimmillaan jokaiseen työnhakupäivään kuuluu vähintään yksi oppimishetki.”
• ”On jaksettava yhä uudelleen uskoa itseensä ja ammattilaisuuteensa.”

Osa sitaateista on poimittu Sinikka Tiernan blogikirjoituksesta ensimmäisen Unelmien työnhakupäivän kynnyksellä. Jo ensimmäinen tapahtumamme vahvisti: Tällaista toimintaa tarvitaan. Työnhakuhyvinvointia tarvitaan ja sitä tulee nostaa esille.

Koska hyvinvointi kuuluu meille kaikille, työelämästatuksesta riippumatta.

Tule mukaan buustaamaan hyvinvointiasi perjantaina 4.10. joko iltapäivätapahtumiin Ouluun ja Jyväskylään tai koko päivän työpajaamme Työnhakuhyvinvoinnin olohuoneeseen Work goes happyn järjestämään Unelmien työpäivän päätapahtumaan Tampereelle.

Kirjoittaja Jaana Saramies on Piilo-osaajat ry:n puheenjohtaja, yhdistyksen perustajajäsen ja alkuperäisen idean äiti. Lisäksi Jaana on yhteisökatalyytti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi, joka innostuu paremman työelämän luomisesta sekä hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämisestä henkilöstöanalytiikan ja HR-tiedolla johtamisen keinoin.

Tänään minun piti olla Dublinissa – mitä opin toipuessani leikkauksesta?

Tommi Heleniuksella oli suunnitelmia kesäksi, mutta kohdalle osunut olkapääleikkaus ja siitä toipuminen muuttivat kesän kulkua. Lue alta, mitä oivalluksia toipilas teki 8,5 viikon ”pakkoloman” ja sen aikana läpikäydyn kirjakasan pohjalta.

Tänään minun piti olla Dublinissa, mutta olen kotona Jyväskylässä. Syynä poisjääntiin on 19.6. suoritettu olkapääleikkaus, jonka sairausloman pitäisi päättyä nyt sunnuntaina. Koska olen huono toipilas, enkä osaa vain olla ja maata, kyselin LinkedInissä, mitä lukisin.

77. Worldcon järjestetään Dublinissa.

Sain paljon hyviä ehdotuksia; mukana oli kaunokirjallisuutta laidasta laitaan sekä asiapainotteisempia ehdotuksia. Oli myös mukava huomata, kuinka verkostossani on ihmisiä, jotka lukevat laajalti, ja ihmisiä, joita kiinnostavat samat kirjat kuin minua.

Kirjat ovat kuitenkin kalliita, ainakin, jos niitä ostaa kolmessa formaatissa ja n. 100–200 kpl vuodessa, joten kirjasto, joka meillä Suomessa palvelee hyvin, auttoi tässäkin asiassa esimerkillisesti.

Oma ”lähikirjasto” Jyväskylän Palokassa.

Yksi ehdotus, joka resonoi sopivasti toipilasaikaan, oli Saku Tuomisen teos ”Juu ei”, joka käsittelee priorisointia. Kaltaiselleni lukijalle kirja on nopea selailuteos, mutta se ei tokikaan vähennä sisällön arvoa.

8,5 viikon mittaiseksi venähtänyt pakkoloma ja kuusi viikkoa kantositeessä vaativat jo itsessään priorisointia arjen askareissa. Kaikki oli hitaampaa, kaikkea ei voinut tehdä totutuilla tavoilla ja rutiinilla, vaan oli mietittävä, miten suoriutua kustakin tilanteesta käyttäen vain vasenta kättä, kun on oikeakätinen.

Toisaalta kirja antoi mahdollisuuden alitajunnalle miettiä, mitä oikeasti haluaa elämässään priorisoida. Tätä samaa pohdintaa olen tehnyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti vuodesta 2014 saakka, joten asia ei ole uusi, mutta on virkistävää saada siihen toisenlaista näkemystä.

Samalla kirja tarjoaa näppäriä keinoja nopeaan priorisointiin silloin, kun työssä tulee eteen tilanteita, joissa asiat, aikataulut ja tehtävät vaativat samanaikaista huomiointia.

Mitä siis opin tästä kaikesta?

• intuitio on hyvä renki, huono isäntä
• opittua käyttäytymistä on vaikea, muttei mahdoton muuttaa
• ketteryys (agile) ei ole vain ohjelmistosuunnitteluparadigma, vaan sopii lähes kaikkeen, myös ajatteluun
• en edelleenkään pidä Coelhosta
• pakkoloma ei toki ole sama kuin pitkä kesäloma, eikä lepoa ehkä saa samassa määrin, mutta kotona kykkiminen alkaa olla prioriteettilistalla viimeisenä.

 

Kirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten. Pelkkä Excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.

Työnhaku työn ohessa – onnistuu, ei onnistu

Työnhakija ei läheskään aina ole työtön. Vähintään yhtä moni hakee töitä töissä ollessaan. Usein tämä tuottaa loistavia tuloksia. Mutta joskus tuntuu siltä, että työnhaku ei vain etene tai sille ei löydy aikaa.

Omalla kohdallani käytäntö on osoittanut, että työn ja pikkulapsiarjen yhdistäminen onnistuu minulta mainiosti. Mutta aktiivisen työhaun lisääminen kuvioon ei enää onnistunut. Resurssit eivät yksinkertaisesti riittäneet. Kirjoitin aiheesta Piilo-osaajien blogiin viimeksi noin vuosi sitten. Sama pohdinta on edelleen ajankohtainen.

Vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon. Vaikka työnhakuni on ollut enemmän passiivista kuin aktiivista, olen koko ajan jatkanut pienten askelien ottamista. Jokainen on vienyt minua eteenpäin tiellä kohti uutta työtä. Sekä auttanut minua selvittämään ajatuksiani siitä, millaista työtä haluan mieluiten tulevaisuudessa tehdä.

Matkaan on mahtunut myös suuria askeleita, rohkeutta vaativiakin. Suurimpana reilun kuukauden takainen muutto uudelle paikkakunnalle, ilman täyttä varmuutta tulevaisuudesta.

Kuva: Karoliina Nurmi

Viimeisimpänä projektina tiellä kohti uutta uraa olen aloittanut itseni ja toiveideni tutkimisen Riikka Pajusen uuden kirjan Omaa tehtävää etsimässä avulla. Ensimmäisellä selailukerralla esille nousi vinkki oman sparrausryhmän perustamisesta. Totesin heti, että sellainenhan minulla jo on Piilo-osaajissa.

Olen ollut Piilo-osaajissa reilun puolitoista vuotta aktiivisena osaajana ja työnhakijana – työn ohessa. Välillä tuntuu siltä, että kaikki muut löytävät sen unelmaduunin ja astuvat pois piilosta. Minä vain roikun täällä mukana. Kuitenkin, edelleen, moni pienistäkin askelistani olisi jäänyt ottamatta ilman tätä yhteisöä ja sen tukea. Mikä onkaan parempi paikka sekä saada että antaa apua ja ideoita työnhakuun ja oman uran uuden suunnan pohtimiseen.

Muiden onnistumiset ovat antaneet voimia ja uskoa myös siihen omaan onnistumiseen. Jatkan siis tällä tiellä edelleen, omaan tahtiini, oman kokoisia askeleita ottaen. Jokaisella askelella uran uusi suunta selkiytyy ja uusi työ tulee lähemmäs. Mottoni mukaan:

Luottamus elämän kantavaan voimaan säilyy – kaikki järjestyy aikanaan!

Kirjoittaja Kaisa Selamo on ympäristöstä, hyvinvoinnista, viestinnästä ja valmentamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työnhaun ja itsensä kehittämisen kesken. Suunnitelmissa on uusi suunta uralle.