Uusia alkuja työssä ja perheenä

Uusi työ ja raskaus. Useimmiten kaksi erittäin toivottua asiaa, ja tällä hakusanayhdistelmällä minäkin olen etsinyt tietoa pelonsekaisin tuntein, ja josta löytyykin faktan lisäksi kiitettävä määrä keskustelunaloituksia ja muita hakutuloksia. Tämä aihe herättää siis keskustelua ja pohdintaa. Ja joukossa on niitäkin kokemuksia, jolloin raskaus on vaikuttanut sopimuksen jatkoon tai rekrytointipäätökseen negatiivisesti.

Raskaudesta ja perheenperustamisestahan ei saisi työhaastattelussa kysellä, mutta kyllä sitä edelleen tapahtuu, myös allekirjoittaneelle (se paikka jäi aikoinaan saamatta, eikä jälkikäteen ajateltuna haittaa ollenkaan). Nykysysteemissä raskaus tuo menoja nimenomaan äidin työnantajalle, ja sillä on vaikutusta varsinkin pk-sektorin yritysten talouteen. Äidit tiedostavat tämän, ja tästä syystä raskauden kertominen voi jännittää erityisesti, kun kyseessä on myös uusi työsuhde ja mahdollista koeaikaa vielä jäljellä. Tämä tilanne oli itselläni ja voi sitä päänsisäistä myrskyä. Raskaus toisaalta myös suojaa työntekijää, sillä se ei saa olla peruste irtisanomiselle, ja jos työntekijä irtisanotaan raskausaikana ilman muuta todennettavaa syytä, katsotaan irtisanomisen tapahtuneen raskauden takia (Työsopimuslaki 7 luku 9 §).

Usein tieto pidetään omana tietona ensimmäiset kolme kuukautta jo suuremman
komplikaatioriskinkin takia ja lain mukaan asiasta täytyy työnantajalle kertoa viimeistään kaksi kuukautta ennen vanhempainvapaalle jäämistä (Työsopimuslaki 4 luku 3a §). Kun raskausuutisen kertomisen aika on, työnantajan on tärkeää käyttäytyä asiallisesti, samoin kuin jatkossa kohdella odottavaa äitiä asiallisesti ja huomioiden mahdolliset erityistilanteet. Tämä edistää yrityksen perheystävällistä mainetta ja toisaalta myös sitouttaa työntekijää.

Käytännön järjestelyt

Ennen vanhempainvapaalle jäämistä on hyvä keskustella yhdessä työntekijän kanssa, miten tulevaisuudessa toimitaan. Toiveen tästä keskustelusta ja toimimisesta Kelan suuntaan voi ottaa myös itse puheeksi, kuten itse tein. Keskustelussa on hyvä sopia muun muassa, tekeekö työntekijä esimerkiksi töitä vanhempainvapaan aikana, miten kommunikoidaan entä, onko työntekijä halukas osallistumaan yrityksen virkistyspäiviin/juhliin. Työnantajaa puolestaan auttaa sijaisjärjestelyiden hoitamisessa ja työtehtävien jaossa, jos tiedetään jo alustavasti vanhempainvapaan kesto ja milloin sen päättyminen viimeistään varmistetaan. Selvitin itse myös työnantajalle mitä etuuksia he voivat käyttää vanhempainvapaani menoeriä helpottamaan, sillä työnantaja voi hakea:

  1. äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaa itselleen, jos he maksavat työntekijälle palkkaa ko. vapaasta,
  2. perhevapaakorvausta naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta tietyin edellytyksin, sekä
  3. vuosilomakustannuskorvausta.

Työnantajien menoeriä tasaa myös se, että vanhemmat tasaavat vanhempainvapaitaan, ja myös isät pitävät mahdollisuuksien mukaan omat korvamerkityt vapaansa.

DSC_6946

Myös töihin paluu sujuu mukavammin, kun sitä on pohjustettu ja oltu yhteydessä myös vapaan aikana kuten yhdessä on sovittu. Toki työntekijä voi alkuun tuntea olonsa eksyneeltä, mutta perehdytys nykytilanteeseen korjaa asian. Lisäksi työntekijä näkee asiat tauon jälkeen laatikon ulkopuolelta, jolloin hän pystyy kyselemään ja huomioimaan toimintatapoja ja asioita eri tavalla. Työnantaja saa siis takaisin työntekijän, joka kehittänyt muun muassa organisointikykyään ja kykyä toimia äkkinäisissäkin tilanteissa. Sekä soveltamaan ja priorisoimaan. Ja näiden kykyjen opiskelu jatkuu lopun elämää niiden tärkeimpien opettajien toimesta.

Uusi elämä ei ole yleensä uudessakaan työpaikassa katastrofi. Yhdessä asiallisesti keskustelemalla ja sopimalla asiat yleensä järjestyvät aiheen herkkyydestä huolimatta. Niin ne järjestyivät myös minun kohdallani onnentoivotusten kera, kunhan sain vihdoin kerättyä rohkeuteni noin kuukautta ennen ”kertomisdeadlinen” umpeutumista.

Hilla_ZettermanKirjoittaja Hilla-Maria Zetterman on elämään positiivisesti asennoituva diplomi-insinööri, äiti ja maalta kotoisin oleva Martta, joka navigoi itseään kohti uusia haasteita.

 

 

 

 

Lähteet:
Fambition blogi, Vinkit työnantajalle: näin töihinpaluu sujuu
Väestöliitto, lapsi tulossa, muistilista
Väestöliitto, lapsi tulossa, vastuut ja hyödyt

 

Advertisement

Juuri Sinun pitäisi tulla mukaan Mothers In Business-toimintaan!

Haluamme kutsua sinut mukaan mahtavaan porukkaan! Kerron vlogissa minulle tärkeimpiä syitä kuulua MiB:iin sekä herättelen miettimään työn ja perheen yhdistämistä.

Samoihin teemoihin voit palata esimerkiksi perheystävällisen työpaikan tunnistamisessa sekä oman, uudenkin osaamisen sanoittamisella. Keskustelen aiheesta mielelläni lisää varsinkin Twitterin ja LinkedInin puolella, joten saa tägäillä @kasvio2000 sekä tietysti! Tervetuloa mukaan Mothers In Business toimintaan!

 

Peppi Tervo-HiltulaPeppi Tervo-Hiltula on projekteista innostuva, kouluttamista ja kirjoittamista rakastava ekstrovertti, jonka sydämessä on tilaa järjestötoiminnalle, lapsille ja nuorille.
 

Vanhemmuus on myös työelämän taitojen kartuttamista

Vanhemmuus, jos mikä, on ikuista oppimismatkaa. Mutta oppiiko silloin jotain todella hyödyllistä? Ehkä työelämässäkin hyödyttäviä taitoja? Ehdottomasti! Vanhemmat ja lapset opettavat toinen toisiaan, ja usein sitä oivaltaa myös itsestäänselviä asioita ihan uudella tavalla.

Kysyin Mothers in Business MiB ry:n jäseniltä, mitä taitoja äitiys on opettanut ja miten taidot näkyvät työelämässä. Esille nousi monia tärkeitä asioita. Äitiyden koetaan antaneen esimerkiksi sietokykyä keskeneräisyydelle, vastoinkäymisille sekä siihen, ettei kaikkea voi ennakoida. Organisointi- ja koordinointitaidot sekä ajankäytön hallinta ovat kehittyneet ja tehokkuus lisääntynyt. Ongelmanratkaisukyky ja sovittelutaidot ovat kohonneet. Osataan fokusoida, priorisoida ja delegoida paremmin, ja osataan olla ”riittävän hyviä” sekä sanoa tarvittaessa ei. Löytyy aiempaa enemmän joustavuutta, kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa.

Tunnepuolen asioista mainittiin myös esimerkiksi intuition nousseen tärkeäksi työkaluksi äitiyden myötä; uskallus luottaa siihen, että tekee oikean ratkaisun, jos se tuntuu hyvältä. Koettiin, että pystytään olemaan paremmin läsnä. Kyetään tunnistamaan, ymmärtämään ja sallimaan tunteita sekä sanoittamaan omia ja muiden tunteita. Ymmärretään muita ihmisiä ja elämäntilanteita paremmin. Äitiys oli tuonut myös lisää rohkeutta, itsevarmuutta ja itseluottamusta sekä armollisuutta. Osataan iloita omista ja muiden onnistumisista ja nauttia hetkestä!

Vanhemmuuden myötä myös omat elämäntaitoni ovat saaneet uusia ulottuvuuksia ja kehittyneet valtavasti. Ja tämä, totta kai, auttaa myös työelämässä. Nostan tässä esille muutamia niistä asioista, joiden olen kokenut vahvistuneen tai saaneen uutta näkökulmaa vanhemmuuden myötä. Näitä oivalluksia on tullut matkan varrella paljon, ja matka jatkuu koko ajan.

Suunnitelmallisuus ja varautuminen (pahimpaan)

Esimerkiksi pidemmälle reissulle lasten kanssa lähtiessä tulee suunniteltua tarkkaan, mitä saatetaan tarvita mukana; kaikkea ekstra- ja ekstraekstrakalsareista sadevaatteisiin sekä pikkupurtavaa tai viihdykettä mahdollisia matkaraivareita varten. Reissuun on mukavampi lähteä, kun tietää että laukusta löytyy kaikki tarvittava, myös niihin pahimpiin tilanteisiin. (Vaikkakin yleensä puolet tavaroista on ylimääräisiä.)

Työelämässäkin on hyvä varautua huolellisesti, esimerkiksi esiintymisiin tai tapaamisiin. Homma hoituu paljon vapautuneemmin, kun on valmistautunut tilanteeseen hyvin. Mielummin enemmän kuin vähemmän.

shutterstock_225164152

Suunnitelmien muutokset ja joustaminen

Vaikka lasten kanssa kuinka yrittäisi suunnitella asioita etukäteen, usein kuitenkin jotain menee ”pieleen”.  On hyvä olla plan-B takataskussa, ja jos ei ole, niin sitten vaihdetaan suunnitelman suuntaa lennosta. Tarvittaessa on myös hyvä osata joustaa asioista. Jopa joistain periaatteista, järkevissä rajoin tietysti. Ainakin herkän aistihaasteisen sekä todella voimakastahtoisen touhottajan kanssa on saanut lukemattomia kertoja todeta, ettei näitä hommia voi aina tehdä insinöörin logiikalla. Esimerkiksi joku itselle vähäpätöinen asia voi merkitä pienelle ihmiselle koko maailmaa tietyllä hetkellä.

Myös työelämässä, varsinkin agilessa työkulttuurissa, täytyy sopeutua yllättäviin tilanteisiin, suunnan muutoksiin ja uusien suunnitelmien tekemiseen. Ja on ehdottomasti osattava joustaa tarpeen vaatiessa.

Samat kikat eivät päde kaikkien kanssa

Ehkäpä suurimpana ahaa-elämyksenä olen huomannut, että lapset todella ovat niin erilaisia, samassakin perheessä. Insinöörin logiikalla luulit oppineesi jo muutaman asian ensimmäisen lapsen kanssa, ihan vain todetaksesi, ettei ne ”samat lait” enää pädekään toisen lapsen kanssa.

Työelämässä on myös osattava ”virittäytyä oikealle taajuudelle” esimerkiksi työkavereiden ja asiakkaiden kanssa, hekin ovat yksilöitä. Yksi lähestymistapa toimii yhden kanssa, toinen tapa toisen kanssa

Iloitse (ja juhli) pienistäkin onnistumisista (!!)

Voi tuntua pieneltä asialta saada sukkaa jalkaan. Mutta kyllä se vaan niin on, että ensimmäistä kertaa kun se oma pienokainen saa sen sukan jalkaansa ihan itse, niin se on juhlan paikka. Voi pojat sitä ylpeyden tunnetta, mikä vanhemmissa herää!

Töissä tapahtuvia ”erävoittoja” on myös syytä juhlistaa jollain tavoin. Ei lapsi, eikä se työntekijäkään, kehuista kuihdu. Päinvastoin, se saa yrittämään entistä enemmän ja paremmin.

Uskalsipa muuten MiBin jäsenistä joku mainita myös ne kuuluisat lehmänhermot saaneensa, ja eräs jäsen vastasi äitiyden tuoneen mukanaan kepeyden ja ilon. Mahtavaa!

Auttavatko tällaiset asiat sinun mielestäsi työelämässä? Kerro myös mitä (työ)elämän taitoja/tietoja itse koet oppineesi vanhemmuuden myötä?

Piritta Apell, Piilo-osaajat, rekry

Kirjoittaja Piritta Apell on tamperelainen tietojohtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka yrittää tartuttaa kahdelle ylienergiselle pojalleen loogista ajattelua.