Moniosaajan monet merkitykset

Termi ”moniosaaja” vilahtelee sekä työnhakijoiden hakudokumenteissa että työnpaikkailmoitusten joukossa; tarve moniosaajille onkin lähtöisin työelämästä. Mutta mitä moniosaaja tekee ja osaa? Työssä olevan, työnhakijan ja työnantajan näkökulmista katsoen käsite käyttäytyy eri tavoin.

Moniosaaja työelämässä

Tampereen kauppakamarin taannoisessa selvityksessä nostetaan esiin tulevaisuuden tarve moniosaajille:

”Moniosaajia ja monialaisuutta tarvitaan entistä enemmän, lisäksi omaa ydinosaamista pitää pystyä hyödyntämään uudessa kontekstissa ja uusilla toimialoilla.”

Anne Haapalehdon opinnäytetyössä on selvitetty, mitä moniosaajilla tarkoitetaan palvelualoilla. Moniosaaminen koskee muitakin aloja: Tampereen kauppakamarin selvityksessä monisaamisen aloiksi nostetaan ICT:n hyödyntäminen koneissa ja laitteissa, automaatio ja koneiden Internet.

Haapalehdon työssä moniosaajiksi tunnistetaan kaksoistutkinnon tehneitä tai työn ohessa oppineita. Moniosaamisen osaamisvaatimukset nousevat työelämän tarpeista: tarve on lähitoimialojen ja rajapintojen ydinosaamiselle, joiden myötä on helpompaa keskustella yhteisellä kielellä ja käsitteillä. Yhteistyökyvyn ja tiimityötaitojen merkitys kasvaa, ja siten eri alojen tuntemuksesta on hyötyä, kun työtehtävät monipuolistuvat.

Työpaikalla moniosaaja on helppo tunnistaa: hän tekee monipuolisesti ja mielellään erilaisia tehtäviä, hallitsee laajasti oman alansa töitä, ja toimenkuva voi koostua monenlaisista oman alan tehtävistä. Hänen puoleensa voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Työpaikan sisällä hänen monialaiset osaamisalueensa ovat ymmärrettäviä, koska hänet tunnetaan yhteisössä.

Moniosaaja työnhaussa

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Työnhakijana moniosaaja onkin haasteellisempi käsite. Työnhakija saattaa hakea sillä jotakin vastaavaa kuin millaisena moniosaaja nähdään työyhteisössä; ehkä kuvata potentiaalia ja kiinnostusta moniin asioihin. Työnhakudokumenteissa termi ei kuitenkaan avaudu lukijalle, koska lukija ei tunne työnhakijaa. Työnantajalle nousee kysymyksiä siitä, mitä hakija haluaa, mikä hakijan osaaminen on suhteessa tehtävään, haluaako hän tehdä kaikkea vai tähtääkö hän avoinna olevaan tehtävään?

Työnhakudokumenteissa ”moniosaaja”-sanan käyttö saattaa piilottaa osaamista, jonka voisi avata sivulauseessa. Moniosaaminen on ikään kuin tehtäväkohtaisen ydinosaamisen terälehtiä, jotka työntekijän tarvitsee sanoittaa. Se sisältää ehkä työnhakijalle itsestäänselvyyksiä siitä, millainen hän on tai millainen hänen osaamisensa on mutta joita hakudokumenttia lukea ei voi mistään tulkita tai ymmärtää. Moniosaaminen voi rakentua omien vahvuuksien mukaan, jolloin osaamiskombinaatioita on lukuisia. On myös hyvä tunnistaa, millaisissa työpaikoissa moniosaajuutta tarvitaan – missä se on mahdollista?

Oletko sinä ehkä kokki-poliisi kausityötarpeen mukaan, back ja front office -monitaituri hallinnon, viestinnän talouden ja asiakapalvelun taidoilla, vai jokin yhdistelmä datapuolen osaamista? Mistä sinun moniosaajuutesi koostuu?

Kirjoittaja on Satu Manner, joka kerää nykyisessä työtehtävässään palikoita unelmatyöhönsä, jossa yhdistyvät tietojohtaminen ja data-analytiikka, materiaalitekniikka tai terveysteknologia ja asiakaspalvelu.

Advertisement

Uusi alalla? Olet(te) inhimillisyyden äärellä.

Jääkiekon MM-kilpailut nostivat kullan jälkeen otsikoihin tosi mielenkiintoisia tarinoita joukkueen johtamisesta. Hieman voiton jälkeen Jari Sarasvuo jutteli Mojo Mornings – Aamulenkillä johtamisesta. Jukka Jalonen toiminta toi lihaa Sarasvuon yksinkertaistettujen mallien ylle ja todisti ne toimiviksi.

Jari Sarasvuo nosti Mojo Mornings – Aamulenkillä 29.5.2019 jälleen esiin tutun yksinkertaisen oman työn johtamisen mallin:

Kohta 1: Suunnittele
Kohta 2: Etene suunnitelman mukaan

Oman työn johtaminen, kuten johtaminen yleensäkin, voidaan nähdä ”jännittävänä jankuttamisena”, jossa on jaksettava toistaa itseään.

Saman Mojo Mornings – Aamulenkin aikana todettiin, että johtamissykli pyörii kolmen kohdan kautta:

1. Vaadi
2. Valvo
3. Valmenna (vain tarvittaessa)

Samalla tavoin toimi Jukka Jalonen MM-joukkueen kanssa: Hän vaati pelaajilta omana itsenään olemista ja rohkeutta pelata. Vaatimustaso oli 100, mutta ei mahdoton. Oli myös lupa tehdä virheitä, mutta vaatimus oppia niistä. Hän valvoi molemminpuolisen luottamuksen kannattelemana, kun ammattilainen toteutti. Ja valmensi esimerkiksi tuomalla esiin kunkin pelaajan inhimillistä luonnetta, mikä helpotti erilaisuuden ymmärtämistä joukkueen sisällä.

Kuva: Karoliina Nurmi

Jukka Jalonen eteni oman suunnitelmansa mukaan, vaikka on taustaltaan toisenlainen kuin jääkiekkovalmentajana on totuttu näkemään; ammattitaitoinen outolintu. Pelaajien luottamus syntyi ajan myötä ja sitä myöten rooli tuli ansaituksi. Koska hänen taustansa poikkesi totutusta, hän joutui sekä perustelemaan enemmän että tekemään töitä uskottavuutensa eteen.

Inhimillistä, tuumasi Jukka Jalonen.

Samoilla tavoilla toimii alanvaihtaja: kärsivällisenä ammattilaisena, joka etenee luomansa suunnitelman mukaan luottaen siihen; vaatii, valvoo ja valmentaa itseään.

Tavoitellessaan päämääräänsä Jukka Jalonen kaivoi työkalupakistaan paljon keskustelua ja yhteistyötä sekä rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Miten teidän yrityksessä toisenlaisista taustoista tuleva otetaan joukkoon?

Mitä sinä kaivat työkalupakistasi tuodaksesi esiin osaamistasi uudella alalla?

 

Kirjoittaja Satu Manner on data-analytiikkaan uppoutunut diplomi-insinööri, joka on loputtoman kiinnostunut ihmisen ja teknologian rajanpinnoista.

Myötätunto kannattelee, kun unelmatyö antaa odottaa

Tämä aika ihannoi unelmatyötä, sen tavoittelua, saavuttamista ja tekemistä. Mitä jos unelmatyö antaa odottaa itseään? Kun vain seiniä tuntuu olevan vastassa ja turhauttaa. Onko lupa tehdä rauhassa matkaa?

Jo jonkin aikaa on ollut vallalla näkemys siitä, että työelämässä olisi tehtävä ja tähdättävä omaan unelmatyöhönsä sekä työtä hakiessa että työtä tehdessä. Aina elämässä ei ole unelmatyön aika. Joskus – syystä tai toisesta – unelmatyö antaa odottaa itseään. Jos sellaista ei ole, tai sellaisesta on pikkuruinen aavistus tai ei aavistustakaan, voi tuntea itsensä epäonnistuneeksi.

Unelmien todeksi tekeminen vaatii aikaa ja kokeilemista. Kun liian monta seinää on vastassa, usko itseen voi olla koetuksella. Jaana Saramiestä auttoi eteenpäin läheisten ja verkoston tuki; negatiiviset tunteet laimenivat ja epäilykset hälvenivät. Unelmaa on lupa tavoitella niin kauan kuin se kytee! On lupa olla matkalla.

Matkalla voi olla lukuisia tienviittoja, joissa näkee unelmaa kohti vievää potentiaalia; jonkin taidon, jonkin suunnan, jonkin tunnelman. Tienviittoja seuraamalla löytää kasvupaikkoja, joissa tutustua itseensä.

Matkantekoa jouhevoittaa suhtautuminen itseensä myötätuntoisesti: saa turhauttaa, saa kiukuttaa, saa olla pettynyt, surullinenkin. Polku kulkee mutkitellen erilaisissa maastoissa. Oloa keventää hyväksyä hiljalleen, että nyt on näin – ja miten on nyt, ei tarkoita, että niin tulee aina olemaan.

Myötätuntoinen suhtautuminen antaa tilaa tilanteen tarkasteluun toisesta näkökulmasta. Tämän taidon harjoittelu on ehdottomasti työelämän tärkeitä taitoja jo nyt, mutta myös tulevaisuudessa. Oman tilanteen myötätuntoinen sanoittaminen vapauttaa voimavaroja.

Voimavaroja elvytellessä ja matkalla ollessa voi keksiä keinoja nykyisellä paikalla olemiseen. Suuntaa antava ajatus voi kantaa pitkälle: Mikä tällä paikalla vie kohti unelmatyötä tai on hippunen unelmaa? Miten tämän hetkisestä työstä voisi löytää mielekkyyttä? Onko tarkoituksenmukaista jatkaa samalla tavalla kuin aiemmin vai olisiko aika tehdä jokin pieni tilanteeseen nähden sopivan kokoinen muutos, jotta oma mieli pysyy hyvänä?

Onko mahdollisuutta suunnata työnhakuun tai työhön unelmatyön palasia esimerkiksi itse lukemalla kirjaston antimia tai opiskelemalla yksittäisiä kursseja? Merkityksellisyys tuo energiaa, joka näkyy ja vie eteenpäin.

Matkalla ollessasi ole itse ystävä myös itsellesi.

 

Kirjoittaja Satu Manner on potentiaalia nähnyt ja itsensä kanssa ystävystyvä diplomi-insinööri, joka vaeltaa liiketoiminnan kehittämisen, tietojohtamisen ja data-analytiikan maastoissa.

Rutiineista ruutia työnhakuun

Työnhaku voi toisinaan tuntua varsin kaoottiselta ja motivaatio häilyä. Tätä voi hallita luomalla itselleen rutiineja ajanhallintaan. Keskeytysten hallinta, priorisointi ja vaiheistaminen parantavat keskittymistä.

Kokosimme muutamia ideoita kalenterin, sähköpostin ja somen käyttöön.

Kalenteri

Kalenteriin merkataan ensin viikottain ja kuukausittain tapahtuvat säännölliset tapahtumat tai tehtävät asiat, kuten te-toimiston oma asiointiin kurkistaminen, työnhakemusten kirjoittamiseen varattu aika sekä lisätään satunnaiset kalenterivaraukset. Tässä välissä voi olla hyvä pohtia myös mitä muita tapahtumia arjessa toistuu ja olisiko niille hyvä varata aikaa kalenterista jo etukäteen.

Lopuksi upotetaan kalenteriin muut työnhakuun liittyvät tehtävät, joita voivat olla esimerkiksi elämäntilanteen tarpeisiin perehtyminen ja itsetuntemuksen kehittäminen. Työnhakua voi myös jäsentää kvartaaleittain ja tehdä siitä projektimaista unohtamatta kuitenkaan työnhaun peruspilareiden rakentamista ja omasta hyvinvoinnista huolen pitämistä. Mikä on työnhakuun liittymätön asia, jonka haluat ehdottomasti sisällyttää päiviisi tai viikkoihisi?

Kuva: Karoliina Nurmi

Sähköposti

Sähköpostin tehokas käsittely on yksi helpoimmista tavoista hävittää aikasyöppöjä rutiineistaan. Sähköpostin lukemiseen kannattaa varata yksi tai kaksi ajankohtaa ja toteuttaa tuolloin tehokasta sähköpostirutiinia. Kun viestit käsittelee saapumisjärjestyksessä ja toteuttaa niiden kanssa kolmen T:n taktiikkaa (tuhoa, tee, tehtävälistalle), Inbox pysyy tyhjänä ja pysyt sähköpostisi kanssa ajantasalla.

Some-kanavat

Sosiaalisen median kanssa kannattaa istua hetkeksi miettimään mihin mitäkin kanavaa haluaa käyttää ja kuinka paljon. Facebook, LinkedIn, Twitter, Instagram jne. ovat kaikki omanlaisiaan yhteisöitä ja alustoja. Käytätkö kaikkia ammatillisen identiteetin luomiseen? Varaatko osan vain vapaa-ajan asioille? Vai voisiko jossain kanavassa olla peräti aivan oma niin sanottu virallinen profiili?

Käyttötaajuus on hyvä myös miettiä: päivittäin, viikottain vai kiinnostavien juttujen osuessa kohdalle? Kaikissa kanavissa on kuitenkin hyvä muistaa, että mitä enemmän on äänessä, sitä enemmän näkyy. Parhaan näkyvyyden saa siis säännöllisellä aktiivisuudella. Ja sillä, että perehtyy alustan algoritmeihin ja toimii niiden mukaisesti.

Kuva: Karoliina Nurmi

Ajanhallintaa ja hyvää tuulta voi lisätä myös kuuluminen työnhakuyhteisöön. Piilo-osaajat tarjoaa siihen kuplivan, sisältöä tuottavan yhteisön, johon voit nyt liittyä riippumatta siitä, missä päin Suomea tätä luet. Lisätietoja piilo.osaajat@gmail.com.

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava
materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa
sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

 

 

 

 

Annamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan
diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja
hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

 

Unelmien työnhakupäivä innosti osaajia ja rekrytoijia!

Perjantaina 5.10.2018 vietettiin Unelmien työpäivää. Piilo-osaajat ry yhteistyökumppaneineen tempaisi tänä vuonna kolmella paikkakunnalla, Tampereella, Helsingissä ja Oulussa! Mukaan kutsuttiin työnhakijoita viettämään Unelmien työnhakupäivää. Piilo-osaajat ry jatkoi viime vuonna aloittamaansa tapahtumaa, joka nosti työnhakufiiliksen uudelle tasolle.

Helsinki

Helsingin Unelmien työnhakupäivän tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä työnhakupäivän viettäjää. Tapahtuma alkoi omien motiivien tarkastelulla Suomen Motivaatiotalon toimitusjohtaja Kirsi Maneliuksen johdolla. Tästä oli hyvä jatkaa CV-sparraukseen rautaisten ammattilaisten luo. Pöydän ympärys kuhisi väkeä ja puheensorinaa riitti. LinkedInin mahdollisuuksia pohdittiin toisen pöydän ääressä innostuneiden Leena Kähkösen ja Sanna Krögerin (AIMS) johdolla. Välillä keräsimme lisää ajatuksia oman osaamisen tunnistamiseen HR-konsultti Laura Waldénin puheenvuorosta. Puheenvuorot puhuivat tässäkin tapahtumassa sen puolesta, että työnhaku alkaa ja sen perusta on itsetuntemuksessa.

Kuva: Satu Manner

Tapahtumassa suosituinta ja kysytyintä olivat CV-sparraus ja verkostoituminen, jotka tulivat tutuksi Piilo-osaajien ja MiBin järjestämillä Rekrytointi- ja osaamismarkkinoilla elokuussa. Lyhyessäkin ajassa ammattilaisen kanssa voi saada oivalluksen, jolla hioa CV:stä aiempaa timanttisempi. Tapahtuman kävijät olivat innostuneita ja kyselivät milloin uudestaan. Vapaaehtoisten sparraajien paras palaute kuului tapahtuman jälkeen LinkedInissä:

”Tämä oli unelmien työpäivä!”

Sparraamassa olivat lisäksi Päivi Montgomery, Merja Uschanoff ja Katju Helminen.

Tampere

Tampereen Unelmien työnhakupäivän tapahtumassa oli mukavasti porukkaa ja riittävästi tekemistä. Riikka Seppälä Sitomosta piti innostavan puheenvuoron tulevaisuuden työelämätaidoista, unelmien tärkeydestä ja niiden saavuttamisesta:

”Määrittäkää itsellenne suunnitelma unelmien tavoittamiselle. Ja muistakaa, että olette mahtavia!”

Kuva: Elina Pelto

Puheenvuoron jälkeen päivä jatkui 16 nopeimman osalta Jorma Pesosen pitämässä ”Vahvuudet hanskaan” -työpajassa ja muiden osalta toimintapisteitä kiertäen. Mahdollisuus oli kysyä neuvoja terveydenhoitajalta ja vaikka mittauttaa verenpaineensa sekä kokeilla Osaamisbottia ja Vainun palvelua. Sparrauspisteillä sai vinkkejä CV:n päivitykseen, LinkedIn-profiilin viilaamiseen, Twitterin käyttöön ja oman osaamisen esilletuomiseen. Lisäksi oli mahdollista tutustua TE-toimiston, TreStartin, Uratehtaan ja tietysti Piilo-osaajien toimintaan. Apuna oli myös iso joukko vapaaehtoisia sparraajia, suuri kiitos teille!

Tapahtuma oli selvästi onnistunut ja viimeiset osallistujat lähtivät kotiin pitkälti virallisen päättymisajan jälkeen. Järjestäjille jäi hyvä fiilis tapahtumasta ja lisää virtaa omaankin työnhakuun!

Oulu

Oulussa viitisenkymmentä osaajaa saapui kuulemaan Unelmien työnhakupäivän luentoja. Urasammon Hanna Kela kertoi työnhakijan hyvinvoinnista ja avasi työnhakukunnon käsitettä – niillä on suuri vaikutus työnhakijan onnistumiseen! Verkkoasemalta Riikka Pohjanen avasi sosiaalisen median merkitystä nykyajan työnhaussa. TE-toimiston Antti Haapalainen kertoi työhaastatteluun valmistautumisesta. Saraselta Outi Aavaluoto kertoi, miten piilotyöpaikan avulla voi löytää unelmatyönsä. Innotiimi-ICG:ltä Sanna Kallankari antoi vinkkejä takkuilevaan työnhakuun ja uuden boostin löytämiseen. Lopuksi Profiiliksen Sarianna Turula auttoi työnhakijoita erottumaan massasta ja tunnistamaan oman osaamisensa.

Kuva: Kalle Hautamäki / Neotar Media

Myös Oulussa käytiin CV:iden pohjalta kahdenkeskisiä keskusteluita sparraajien kanssa. Sparraamassa olivat Sanna Kallankari, Pia Klemetti, Maarit Kettunen, Outi Aavaluoto, Mikko Sarkkinen, Riikka Pohjanen. Tapahtuman taltioi Kalle Hautamäki.

Unelmien työnhakupäivä tarjosi osallistujilleen – niin osaajille kuin rekryalan ammattilaisille – sitä, mitä halusimmekin: positiivisuutta, kannustusta ja yhteisöllisyyttä työnhakuun!

 

Kirjoittaja ja Helsingin tapahtuman pääjärjestäjä Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

 

 

 

 

Tampereen tapahtuman pääjärjestäjä Virpi Naukkarinen on pelkojensa kanssa tanssiva IT-orientoitunut tietoasiantuntija, joka aikoo parantaa organisaatioissa tiedon kulkua asiakasrajapintaan.

 

 

 

 

 

Oulun tapahtuman järjestäjinä toimivat Ani Kokkonen, Anne-Mari Kauvosaari-Rantala ja Saara Leppälä, jotka ovat seuranneet Piilo-osaajien yhteisöä ja tahtovat levittää yhteisöllisen työnhaun ja verkostoitumisen ilosanomaa pohjoisessa. Ani Kokkonen on logistiikan sekä prosessien johtamisen ammattilainen sekä Link’d Oulu -ryhmän perustaja. Saara Leppälä ja Anne-Mari Kauvosaari-Rantala ovat MiB Oulun aktiivisia eteenpäin viejiä, joiden ammatilliset intohimot löytyvät Saaralla BI-tehtävistä ja Anne-Marilla hankinnan ja logistiikan saralta.