Osaaja pois piilosta – Marjatan tarina

Marjatta Hellgren sai Piilo-osaajista positiivista vertaistukea ja rohkeutta työnhakuunsa löytäen uuden työn verkoston kautta.

Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Työnhaku on pääosin yksinäistä hommaa ja välillä esimerkiksi pettymysten aiheuttamat tunteet saattavat kasaantua eivätkä työssäkäyvät läheiset välttämättä sitä ymmärrä. Piilo-osaajien, kanssani samojen asioiden kanssa painiva ryhmä kiinnosti minua ajatustenvaihdon, uusien ideoiden ja vertaistuen toivossa. Ajattelin, että ryhmä voisi tarjota uskonvahvistusta ja positiivisia näkemyksiä työnhausta, jonka koin aika ajoin epämiellyttäväksi ja turhauttavaksi.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Halusin tietysti saavuttaa näkyvyyttä itselleni ja verkostoja työllistymisen toivossa. Halusin myös saada uusia näkemyksiä työnhakuun ja kasvattaa rohkeuttani tulla avoimesti esille työnhakijana.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli Oy

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Tavoitteeni toteutuivat erittäin hyvin! Piilo-osaajat on matalan kynnyksen kanava päästä mukaan julkaisuihin ja tapahtumiin, jotka edesauttavat työllistymistä. Piilo-osaajien jäsenyydestä kertominen on toiminut hyvänä keskustelunavaajana erinäisissä yhteyksissä ja oman profiilin voi linkittää moneen paikkaan. Kampanja herättää paljon mielenkiintoa ja sen avulla voi erottua työnhakijoiden joukossa.

”Piilo-osaajat on matalan kynnyksen kanava päästä mukaan julkaisuihin ja tapahtumiin, jotka edesauttavat työllistymistä. Kampanja herättää paljon mielenkiintoa ja sen avulla voi erottua työnhakijoiden joukossa.”

Mitä muuta kampanja sinulle antoi sinulle?

Sain kampanjasta tsemppiä jatkaa ja uskonvahvistusta siihen, että työ joku päivä löytyy. Ymmärsin, että vika ei todennäköisesti olekaan minussa vaan monet muutkin seikat vaikuttavat työllistymiseen. Sain kampanjasta myös uusia ideoita työnantajien lähestymiseen sekä vinkkejä erilaisista työnhaun keinoista. Kampanjassa mukana oleminen on mielestäni pelkästään positiivinen asia ja hyvä keino osoittaa aktiivisuuttaan työnhakijana. Koin ylpeyttä olla mukana kampanjassa ja ylpeyttä myös muista mukana olevista huippuosaajista!

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Mitä menetettävää sinulla on? Piilo-osaajien kautta pääset näkyville ja mukaan tapahtumiin samassa tilanteessa olevien kanssa. Saat uusia kontakteja ja rinnallesi joukon upeita osaajia, jotka oikeasti haluavat auttaa toisiaan. Jaana ja kumppanit ovat avoimia ja ystävällisiä, ja…

…tähän joukkoon on helppo tulla!

 

Kirjoittaja Marjatta Hellgren on henkilöstöjohtamiseen on henkilöstöjohtamiseen hurahtanut, pian valmistuva hallintotieteen maisteri, joka hyödyntää taaperoarjessa hämäläisiä lehmän hermojaan sekä kekseliästä luonnettaan. Marjatta löysi uuden ura-askeleensa Piilo-osaajien tukemana ja on poistunut piilosta.

Advertisement

Mitä puhelimessa voi kysyä ja muita ajatuksia työnhausta

Työnhaku on mielestäni kovaa työtä. Mukavuusalueelta on poistuttava ja laitettava itsensä likoon, joskus jopa enemmän kuin itse työelämässä. Herkkänahkaisuuteen ei ole varaa ja ”turhan” työn tekemiseen pitää tottua.

Tässä blogitekstissä pohdin työnhaussani minua eniten askarruttaneita ja ahdistaneitakin kysymyksiä, joihin vastaan omien kokemuksieni pohjalta.

Soittaako  vaiko eikö soittaa?

Olen saanut vinkin: soitto-hakemus-soitto. Itse olen pyrkinyt soittamaan hakuprosessin aikana ainakin kerran. Sähköpostien ja sähköisten viestien aikakautena puhelin soi yhä harvemmin. Siksi uskonkin, että puhelinsoitolla voi erottua. Läheskään kaikki työnhakijat eivät soita. Puhelun kautta on myös mahdollista saada tietoa, jota muilla ei ole.

”Sähköpostien ja sähköisten viestien aikakautena puhelin soi yhä harvemmin.”

Soittamalla ennen hakemuksen lähettämistä voi saada arvokasta informaatiota, jota hyödyntää hakemustekstissä. Olisi hyvä lähettää hakemus pian puhelun jälkeen ja laittaa hakemukseen viitteeksi ”puhelinsoitto xx kanssa xx päivänä”. Hakemuksen lähettämisen jälkeen kannattaa myös soittaa ja palauttaa itsensä rekrytoijan mieleen.

Olen harjoitellut soittamista eikä se vieläkään ole erityisen miellyttävää, mutta on alkanut sujua jo hiukan luontevammin. Yleensä puhelut ovat osoittautuneet mukaviksi ja jälkeen päin olen miettinyt, että mitä oikein stressasin. Joskus puhelun perusteella olen myös jättänyt hakemuksen lähettämättä.

Mitä puhelimessa/haastattelussa voi kysyä?

Puheluiden kautta olen saanut arvokasta informaatiota esimerkiksi siitä, mitä uuden henkilön toivottaisiin saavuttavan tehtävässä, onko organisaatiossa tapahtumassa muutoksia ja millaisia kehitystarpeita organisaatiossa on.  Itsestäänselvyyksiä ei kannata kysyä eikä sellaista, jonka voi helposti selvittää itsekin. Alla muutamia käyttämiäni kysymyksiä, joita voi mahdollisesti hyödyntää myös haastattelussa.

• Millaisessa tiimissä valittu henkilö työskentelee?
• Mitä uudelta henkilöltä odotetaan esimerkiksi ensimmäisen kolmen kuukauden aikana?
• Millaisia mahdollisuuksia työpaikassa on kehittyä/edetä?
• Miten yritystä on tarkoitus kehittää?
• Millaiset ovat yrityksen tulevaisuudennäkymät?
• Haastattelun lopuksi voi myös kysyä, millaista palautetta antaisitte minulle haastattelun perusteella sekä tietysti myös hakuprosessin seuraavasta vaiheesta.

Mitä jos heti ei tärppää?

Työnhaussa ”hassuinta” on ehkäpä se, että harvoin tietää mitä tapahtuu ja milloin tapahtuu. Epätoivon hetkellä voi tuntua, että tämä ei pääty koskaan. Ja seuraavana päivänä saattaakin saada haastattelukutsun ja ehkäpä samaan syssyyn myös työtarjouksen. Yhtäkkiä onkin tilanteessa, jolloin pystyy/joutuu valitsemaan.

Työnhakuun liittyy myös tuuria. Ajatus, että ei olisi voinut tehdä enää mitään paremmin, saattaa helpottaa oloa. Ja se, että joka päivä joku saa työpaikan.

”Joka päivä joku saa työpaikan.”

Työnhausta voi löytää positiivisiakin asioita, sillä sen aikana varmasti kehittyy ainakin viestinnässä ja esiintymisessä. Sen kautta oppii myös sietämään ja käsittelemään epävarmuutta ja pettymyksiäkin. Työnhaku antaa myös mahdollisuuden joustavampaan elämään, sillä työnhaku ei ole aika- tai paikkasidonnaista.

Luovuttaminen ei ole vaihtoehto, mutta taukoa voi pitää. Koska työnhaku on työtä, on hyvä myös lomailla eikä hakea työtä kellon ympäri.

Entäs piilotyöpaikat?

Arvioiden mukaan jopa 75% suomalaisista on saanut työpaikkansa muutoin kuin vastaamalla avoimeen työpaikkailmoitukseen. Yritykset täyttävät paikkoja ilman raskasta rekrytointiprosessia, jos sopiva henkilö sattuu kohdalle. Tarpeista viestitään esimerkiksi oman henkilöstön kautta ja tästä syystä verkostojen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Ei ole kannattavaa salata verkostossaan sitä, että etsii töitä vaan rummuttaa tietoa avoimesti.

Piilo- tai pikemminkin tarvetyöpaikkoja saattaa löytyä ns. rivien välistä esimerkiksi start-up yrityksistä, muuttuvien henkilöstötilanteiden yrityksistä ja kasvuyrityksistä. Yrityksen mahdollinen tarve tulisi löytää ja ehdottaa omaa ratkaisuaan siihen oman osaamisensa kautta. Tarvetyöpaikkoja voi hakea ottamalla suoraan yhteyttä yritykseen ja lähettämällä avoimen hakemuksen, jossa kuvailee, mitä sinulla olisi annettavaa yrityksen ”viivan alle” ja millainen toimenkuvasi voisi olla. Oman hissipuheen on hyvä olla hiottu yhteydenottoa ajatellen.

”Sinusta ollaan kiinnostuneita niin kauan kuin itse olet kiinnostunut muista.”

Kuten jo mainitsin, verkostoilla on suuri merkitys työnhaussa. Työnhaun aikana verkostojaan voi kasvattaa esimerkiksi järjestöjen, tapahtumien, harrastusten tai opintojen kautta. Ihmisiin on hyvä suhtautua avoimesti ja ystävällisesti, sillä koskaan ei tiedä, missä seuraavaksi saatatte kohdata. On hyvä myös muistaa, että sinusta ollaan kiinnostuneita niin kauan kuin itse olet kiinnostunut muista. ”Kysy, kysy, kysy” on minun mantrani, sillä ihmiset tykkäävät puhua itsestään ja itselleen tärkeistä asioista. Kysymällä ja kuuntelemalla muita voi paitsi osoittaa kiinnostustaan, mutta myös selvitä monista tilanteista, joissa oma asiantuntijuus ei välttämättä riitä.

Kirjoittaja Marjatta Hellgren on henkilöstöjohtamiseen on henkilöstöjohtamiseen hurahtanut, pian valmistuva hallintotieteen maisteri, joka hyödyntää taaperoarjessa hämäläisiä lehmän hermojaan sekä kekseliästä luonnettaan.