Työnhaun tunteet

Olen tunneihminen. Työnhaku jos mikä on puolestaan oikea tunteiden vuoristorata. Kirjoitin tästä taannoin myös päivityksen LinkedIniin, ja minun mittakaavallani se sai paljon huomiota. Sain huomata, että en ole tunteideni kanssa todellakaan yksin.

Jokainen työnhaussa ollut tunnistaa suuren joukon tunteita. Parhaat fiilikset ovat toki ne innostuksen tunteet, kun sitä toivoa uudesta mahdollisuudesta on ja alkaa kasaamaan sitä pilvilinnaa. Mitä kaikkea se mahdollistaakaan ja mitä kaikkea käytännön juttuja pitääkään ottaa huomioon. Toki sen parhaista parhaimman fiiliksen onnistumisesta saa silloin, kuin rekrytointiprosessissa tulee se napakymppi, mutta tällä työnhakukierroksella en ole siihen fiilikseen vielä päässyt.

Sitten se yksi soitto tai viesti tai päätelmä radiohiljaisuudesta aloittaa luisun sinne tunneskaalan negatiivisten tunteiden puolelle. Oman kokemukseni mukaan syöksyn jyrkkyys ja tiputuksen syvyys riippuu aika lailla siitä, kuinka pitkälle on päässyt prosessissa ja kuinka paljon juuri sitä paikkaa on itselleen toivonut. Asian käsittelyyn puolestaan itselläni auttaa saatu palaute, eli mikä oli syy siihen, miksi en tullut valituksi, ja onko mahdollisesti jotain, mitä voisin kehittää vastaavia paikkoja hakiessa. Ja sitten se resilienssi. Olen huomannut, että sitä minulta löytyy aika mukavasti, joten märehtiminen monine tunteineen on yleensä aika nopeasti hoidettu, jolloin aletaan taas pikkuhiljaa katsoa leuka pystyssä eteenpäin. Ja tätä nousua ja laskua on vuorotellen, kunnes se napakymppi osuu kohdalle. Syytä pitää hatusta ja vaunun laidoista kiinni.

147_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Sitten se jännä tunne, joka nostaa päätään silloin tällöin. Häpeä. Häpeä siitä, kun ei ole töissä eikä kuulu siihen ahkerien palkansaajien joukkoon. Miksi sitä tuntee, vaikka työttömyydellä ei olisi mitään tekemistä osaamisen tai persoonan kanssa. Joskus on vaan huono tuuri. Itse huomaan, että se nostaa päätään varsinkin silloin, kun tilanne työttömyydestäni tulee ilmi tilanteessa, jossa on läsnä vanhemman sukupolven edustajia. Heillä toki itsellään saattaa olla hieman eri käsitys työelämästä kuin työelämässä tällä hetkellä aktiivisesti olevilla, ja ehkä peilaan omaa tilannettani näissä tilanteissa enemmän heidän normiinsa.

Työ- ja elinkeinoministeriökin julkisti vastikään analyysinsa, jonka mukaan työmarkkinoille tuleva nuori työskentelee runsaat 32 vuotta ja on neljä vuotta työttömänä. Jos työttömyys on siis jo osa työelämässä vietettyjä vuosia, miksi se koetaan häpeällisenä asiana. Sehän tuntuisi analyysin mukaan olevan se kuuluisa vaihe elämässä. Itse koetan päästä pois tuosta häpeän tunteesta; tein työnhausta julkista Piilo-osaajien avulla ja muutenkin pidän tätä työnhakuvaihetta tilanteena, jossa voin vapaasti tarjota osaamistani mielenkiintoisille yrityksille, tutkia omia mahdollisuuksia ja pyrkiä vapaasti kohti unelmaani. Ja tehdä myös hieman sitä mikä huvittaa just sillä hetkellä.

Tässä tunnevuoristoradassa siis keikutaan, pidetään hatusta ja vaunun laidoista kiinni, sillä kyyti tarjoaa varmasti monia tunteita, niin negatiiviselta kuin positiiviseltakin puolelta. Itse keikuin kirjoitushetkellä positiivisten tunteiden puolella, toiveikkuus ja innostus päällimmäisenä. Mitkä tunteet sinulla ovat viime aikoina olleet päällimmäisinä?

Hilla_ZettermanKirjoittaja Hilla-Maria Zetterman on elämään positiivisesti asennoituva diplomi-insinööri, äiti ja maalta kotoisin oleva Martta, joka navigoi itseään kohti uusia haasteita.

Advertisement

Uusia alkuja työssä ja perheenä

Uusi työ ja raskaus. Useimmiten kaksi erittäin toivottua asiaa, ja tällä hakusanayhdistelmällä minäkin olen etsinyt tietoa pelonsekaisin tuntein, ja josta löytyykin faktan lisäksi kiitettävä määrä keskustelunaloituksia ja muita hakutuloksia. Tämä aihe herättää siis keskustelua ja pohdintaa. Ja joukossa on niitäkin kokemuksia, jolloin raskaus on vaikuttanut sopimuksen jatkoon tai rekrytointipäätökseen negatiivisesti.

Raskaudesta ja perheenperustamisestahan ei saisi työhaastattelussa kysellä, mutta kyllä sitä edelleen tapahtuu, myös allekirjoittaneelle (se paikka jäi aikoinaan saamatta, eikä jälkikäteen ajateltuna haittaa ollenkaan). Nykysysteemissä raskaus tuo menoja nimenomaan äidin työnantajalle, ja sillä on vaikutusta varsinkin pk-sektorin yritysten talouteen. Äidit tiedostavat tämän, ja tästä syystä raskauden kertominen voi jännittää erityisesti, kun kyseessä on myös uusi työsuhde ja mahdollista koeaikaa vielä jäljellä. Tämä tilanne oli itselläni ja voi sitä päänsisäistä myrskyä. Raskaus toisaalta myös suojaa työntekijää, sillä se ei saa olla peruste irtisanomiselle, ja jos työntekijä irtisanotaan raskausaikana ilman muuta todennettavaa syytä, katsotaan irtisanomisen tapahtuneen raskauden takia (Työsopimuslaki 7 luku 9 §).

Usein tieto pidetään omana tietona ensimmäiset kolme kuukautta jo suuremman
komplikaatioriskinkin takia ja lain mukaan asiasta täytyy työnantajalle kertoa viimeistään kaksi kuukautta ennen vanhempainvapaalle jäämistä (Työsopimuslaki 4 luku 3a §). Kun raskausuutisen kertomisen aika on, työnantajan on tärkeää käyttäytyä asiallisesti, samoin kuin jatkossa kohdella odottavaa äitiä asiallisesti ja huomioiden mahdolliset erityistilanteet. Tämä edistää yrityksen perheystävällistä mainetta ja toisaalta myös sitouttaa työntekijää.

Käytännön järjestelyt

Ennen vanhempainvapaalle jäämistä on hyvä keskustella yhdessä työntekijän kanssa, miten tulevaisuudessa toimitaan. Toiveen tästä keskustelusta ja toimimisesta Kelan suuntaan voi ottaa myös itse puheeksi, kuten itse tein. Keskustelussa on hyvä sopia muun muassa, tekeekö työntekijä esimerkiksi töitä vanhempainvapaan aikana, miten kommunikoidaan entä, onko työntekijä halukas osallistumaan yrityksen virkistyspäiviin/juhliin. Työnantajaa puolestaan auttaa sijaisjärjestelyiden hoitamisessa ja työtehtävien jaossa, jos tiedetään jo alustavasti vanhempainvapaan kesto ja milloin sen päättyminen viimeistään varmistetaan. Selvitin itse myös työnantajalle mitä etuuksia he voivat käyttää vanhempainvapaani menoeriä helpottamaan, sillä työnantaja voi hakea:

  1. äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaa itselleen, jos he maksavat työntekijälle palkkaa ko. vapaasta,
  2. perhevapaakorvausta naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta tietyin edellytyksin, sekä
  3. vuosilomakustannuskorvausta.

Työnantajien menoeriä tasaa myös se, että vanhemmat tasaavat vanhempainvapaitaan, ja myös isät pitävät mahdollisuuksien mukaan omat korvamerkityt vapaansa.

DSC_6946

Myös töihin paluu sujuu mukavammin, kun sitä on pohjustettu ja oltu yhteydessä myös vapaan aikana kuten yhdessä on sovittu. Toki työntekijä voi alkuun tuntea olonsa eksyneeltä, mutta perehdytys nykytilanteeseen korjaa asian. Lisäksi työntekijä näkee asiat tauon jälkeen laatikon ulkopuolelta, jolloin hän pystyy kyselemään ja huomioimaan toimintatapoja ja asioita eri tavalla. Työnantaja saa siis takaisin työntekijän, joka kehittänyt muun muassa organisointikykyään ja kykyä toimia äkkinäisissäkin tilanteissa. Sekä soveltamaan ja priorisoimaan. Ja näiden kykyjen opiskelu jatkuu lopun elämää niiden tärkeimpien opettajien toimesta.

Uusi elämä ei ole yleensä uudessakaan työpaikassa katastrofi. Yhdessä asiallisesti keskustelemalla ja sopimalla asiat yleensä järjestyvät aiheen herkkyydestä huolimatta. Niin ne järjestyivät myös minun kohdallani onnentoivotusten kera, kunhan sain vihdoin kerättyä rohkeuteni noin kuukautta ennen ”kertomisdeadlinen” umpeutumista.

Hilla_ZettermanKirjoittaja Hilla-Maria Zetterman on elämään positiivisesti asennoituva diplomi-insinööri, äiti ja maalta kotoisin oleva Martta, joka navigoi itseään kohti uusia haasteita.

 

 

 

 

Lähteet:
Fambition blogi, Vinkit työnantajalle: näin töihinpaluu sujuu
Väestöliitto, lapsi tulossa, muistilista
Väestöliitto, lapsi tulossa, vastuut ja hyödyt

 

Osaaja pois piilosta – Hilla-Marian tarina

Hilla-Maria Zetterman kertoo Piilo-osaajien neljännen onnistumistarinan. Hilla-Maria halusi kampanjasta some-näkyvyyttä ja yhdessä tekemisen meininkiä, ja hänen odotuksensa ylittyivät monin tavoin.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olin itse miettinyt jonkinlaista some-näkyvyyttä työnhakuni kannalta ja olin osallistunut MiBin työnhakumingleen. Jaana sitten ilmaisi ideansa kollektiivisesta some-kampanjasta, ja tartuinkin ideaan ja mahdollisuuteen heti. Tässä asioita tultaisiin tekemään porukalla, joten oli helpompi ylittää kynnys ja alkaa julkisesti rummuttamaan työnhaustaan. Tämä oli se seikka, mikä jännitti mahdollisessa itsenäisessä some-kampanjassa.

Mitä halusit saavuttaa kampanjalla?

Halusin saavuttaa some-näkyvyyttä, jota tulikin huimasti lisää. Lisäksi halusin saada uutta virtaa ja näkökulmaa työnhakuun. Toki pienenä hartaana toiveena oli, että kampanjassa mukana olo vaikuttaisi positiivisesti työllistymiseen.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Erittäin hyvin! Some-näkyvyyttä tuli reilusti lisää. Porukka antoi puhtia ja ajattelemisen aihetta eri näkökulmista. Lisäksi omat tapahtumat toivat mukavasti lisäbuustia.

rivi3Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli Oy

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Kirjoitin elämäni ensimmäistä kertaa blogia, joten sen suhteen uskaltauduin mukavuusalueeni ulkopuolelle. Opin myös lisää somesta ja viestinnästä. Paras asia on kuitenkin tämä huikea joukko, johon sain tutustua ja tehdä tätä kampanjaa! Erityiskiitoksen ansaitsevat Jaana ja Elina, jotka ohjaavat joukkoa eteenpäin positiivisella mielellä.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Liity ihmeessä, sillä tässä porukassa kampanjan tekeminen on helppoa, myös teknisen alan ihmiselle!

Tässä hyvän mielen kampanjassa voit vain voittaa, sillä pahin asia mitä voi tapahtua on se, että asiat pysyvät entisellään.

 

MIB4PROF_003-HILLAKirjoittaja Hilla-Maria Zetterman on elämään positiivisesti asennoituva diplomi-insinööri, äiti ja maalta kotoisin oleva Martta, joka navigoi itsensä onnistuneesti takaisin työelämään. Hilla-Maria löysi uuden ura-askeleensa Piilo-osaajien tukemana ja on poistunut piilosta.

Työn imussa – milloin sinä tunsit sitä viimeksi?

Tunnetko työssäsi tylsistymistä vai katoaako ajantaju töitä tehdessä? Häiritseekö kaikki ympärillä tapahtuva vai työskenteletkö omassa kuplassasi? Ajantajuttomuus ja omassa kuplassa työskentely ovat työn imun tunnusmerkkejä. Mitä muuta se tarkoittaa?

Työterveyslaitos määrittelee tyon imun näin: ”Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.”

Itse koen työn imua, kun tunnen, että minulla on tarpeeksi taitoja vastaamaan annettuja haasteita. Haasteen tulee siis olla sellainen, että se motivoi hankkimaan lisää tietotaitoa ilman mahdotonta työtaakkaa. Haaste- ja taitotason tulee siis olla tasapainossa. Tätä voidaan kuvata esimerkiksi alla olevan graafin mukaisesti (mukaillen Mihail Csikszentmihalyi, Flow: The Psychology of Optimal Experience, 1990). X-akselilla taitotaso kasvaa vasemmalta oikealle ja y-akselilla haastetaso kasvaa ylöspäin.

työn imu -diagrammi

Asiaa pohtiessani huomasin, että olen tärkeimmät osaamiseni työelämässä kerryttänyt juurikin siten, että minulla on ollut vankka koulutustaustani, johon olen voinut nojautua, kun olen selvittänyt eteeni annettua haastetta. Haasteen selvittäminen on tuonut edelleen lisäosaamista. Näin ollen prosessi on ruokkinut itse itseään.

Moni varmasti tietää, että jos työt sujuvat ja on saanut onnistumisen tunteita, niin usein myös kotona jaksaa kukoistaa ja olla energinen. Kun taas puolestaan, jos töissä ei suju joko liian isojen haasteiden takia tai havaitsee työssään tylsistymistä haasteiden puuttumisen vuoksi, ei kotonakaan ole vireimmillään ja hehkeimmillään.

Kuten myös Työterveyslaitos mainitsee, tämä ei tarkoita sitä, että työnteko on aina vaan kivaa tai että imua pitäisi tuntea jatkuvasti. Tutkimuksen mukaan sitä kuitenkin tuntee kaksi kolmesta suomalaisesta vähintään viikottain. Tässä lista mistä voit tunnistaa imun:

työn imun tunnistus

Entäs sitten kun sitä imua ei ole tuntenut hetkeen? Mikä siihen auttaa? Elämää ja uraa ei voi täysin suunnitella ja käsikirjoittaa etukäteen, mutta navigointi ja suuntaviivojen piirto onnistuu. Asetetaan tavoitteet ja navigoidaan niitä kohden, ehkä joskus muutaman mutkan kautta. Joskus sen imun voi löytää yllättävistä paikoista, jotka tuovat energiaa siihen jokapäiväiseen elämään. Itse olen viime viikkojen aikana opetellut uutta taitoa ja olen huomannut olevani imussa.

Miltä sinusta on viime aikoina tuntunut, löytyykö imua vai oletko alkanut suunnittelemaan navigointia ja etsimään sitä?

 

MIB4PROF_003-HILLAKirjoittaja Hilla-Maria Zetterman on elämään positiivisesti asennoituva diplomi-insinööri, äiti ja maalta kotoisin oleva Martta, joka navigoi itseään takaisin kohti työelämää.

 

 

 

 

Lähteet:

https://www.ttl.fi/tyontekija/tyon-imu/ (viitattu 23.5.2017)

 

 

Hissipuhe – tarina ala-aulasta kattotasanteelle

”Ääh, taas olisi hyvä hetki mainostaa omaa osaamistaan, mutta mitä tässä nyt oikein sanoisi, ettei kuulija ehdi kyllästyä ja toisaalta saisi kaiken oleellisen sanottua ja…”.

Jos et ole koskaan kokenut tämän kaltaista hetkeä, hyvä niin. Mutta jos olet, niin samassa veneessä ollaan ja tässä on yhdenlainen ratkaisu.

Hissipuhe on lyhyt ammatillinen esittely, jota pääsee käyttämään lähes jokaisessa työhaastattelussa. Se on myös erinomainen verkostoitumistilanteissa. Tai sillä voi myydä yrityksen tuotteen. Sen tulisi kestää kuvitteellisen hissimatkan verran, enintään pari minuuttia, mieluummin puolitoista tai vähemmän. Oma hissipuhe onkin syytä viilata kuntoon, jolloin sitä voi helposti muokata jokaiseen tilanteeseen sopivaksi. Hetkesi koittaessa sinulla on aina takataskussa valmiiksi mietitty runko, johon lisätä lihaa luiden ympärille. Rakenteesta on olemassa useita eri versioita, tässä on minun tämänhetkinen versio, jonka olen rakentanut UP Partnersin ohjeiden mukaisesti.

1. Kuka olet ammatillisesti, millaisiin ongelmiin tarjoat ratkaisuja?

Olen diplomi-insinööri ja minulla on osaamista fysiikasta, kemiasta ja lääketieteellisestä tekniikasta. Näin ollen ymmärrän erilaisia ilmiöitä ja niihin pohjautuvia sovelluksia. Osaamiseni onkin hyödyksi tutkimuksessa, laitteiden suunnittelussa ja tuotekehityksessä, sekä muissa tehtävissä, joissa tarvitaan teknistä ymmärrystä, kuten teknisenä asiakaspalvelijana tai myyjänä.

2. Millaista osaamista sinulle on kertynyt työsi/opiskelujesi kautta? Kerro tärkein osaamisesi.

Opintoni toi teknistä ymmärrystä ja tietotaitoa fysiikan ja kemian eri osa-alueista, kun taas lääketieteellinen tekniikka enemmänkin näitä hyödyntävistä sovelluksista kuten hoito- ja kuvantamislaitteista. Fysiikan ymmärrys on laajin ja tärkein osaamiseni, sillä se on lisätietouteni kasvattamisen perusta. Aikaisemmat työpaikkani ovat antaneet työelämätaitojen lisäksi osaamista mikrofluidistiikasta, laatutyökaluista ja -standardeista sekä kemikaalilainsäädännöstä.

3. Miksi haluat tähän organisaatioon?

Olenkin kiinnostunut organisaatiostanne, sillä haaveeni on päästä yhdistämään työssäni fysiikan tietämys ja lääketieteellinen tekniikka. Lisäksi tätä kautta pääsen välillisesti vaikuttamaan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

4. Millainen onnistumistarina kuvaa osaamistasi parhaiten? Kerro tarina.

Vahvana motivaattorina on myös halu oppia uutta ja olen aina valmis vastaanottamaan haasteita. Tällainen oli myös projekti kemikaalilainsäädännön päivityksen parissa. Aihealue oli uusi, ja materiaalia oli tarjolla reilusti. Tässä pääsinkin loistamaan materiaalin analysoinnin kanssa ja löytämään sopivat käytänteet juuri ko. yritykselle. Tärkeintä oli, että ne eivät veisi turhan paljon aikaa valmiiksi kiireisestä päivärytmistä. Kohtasinkin jonkinverran muutosvastarintaa esitellessäni uusia toimintatapoja, mutta keskustelemalla ja kokeilemalla eri vaihtoehtoja löysimme sopivat toimintatavat.

Lopuksi kannattaa vielä esittää kysymys, kuten ”mitä muuta haluisitte kuulla minusta?”, jolloin keskustelu käynnistyy. Vältä sellaisia kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei. Tämä versio kestää nyt 1 min 45 s, ja ensimmäinen versio 2 min 30 s. Tiivistymistä on siis jo tapahtunut sanamuotojen valinnalla ja ”turhien” sanojen poistamisella. Annankin tämän nyt hetken muhia ja kehitän tätä myöhemmin lisää.

Onko sinun hissipuheesi ojennuksessa ja mitkä ovat sinun kikkasi 1,5-2 minuutin rajapyykin alittamiseen?

Lisävinkkejä löydät esimerkiksi täältä:

https://www.manpower.fi/fin/urapolku/tyonhaku/miten-laatia-hyva-tyonhakijan-hissipuhe/
http://www.ullavilkman.com/nain-kirjoitat-loistavan-hissipuheen/

MIB4PROF_003-HILLA
Kirjoittaja Hilla-Maria Zetterman on elämään positiivisesti asennoituva diplomi-insinööri, äiti ja maalta kotoisin oleva Martta, joka navigoi itseään takaisin kohti työelämää.