Uusi työsuhde – sukellus syvään päähän

Työnhaku on kiihkeää eteenpäin katsomista, uuden etsimistä ja mahdollisten tulevaisuuksien visioimista. Mitä on tarjolla, mitä itse haluan? Se on myös hyvin konkreettista työtä. Työhakemusten tekemistä, ansioluettelon ja työnhakutaitojen kehittämistä. Verkostoitumista ja kouluttautumista. Entä mitä tapahtuu, kun haluttu työ napsahtaa kohdalle?

Itselläni aktiivinen työnhakujakso kesti noin 1,5 vuotta. Samalla sain tehdä mielekkäitä ja opettavaisia töitä itsenäisissä viestinnän asiantuntijatehtävissä, yhteistyössä liikunta- ja sote-järjestöjen ammattilaisten kanssa.

Lokakuun alussa aloitin uudessa vakituisessa työsuhteessa kotipaikkakunnallani, osin Piilo-osaajien yhteisön vauhdittamana. Rytmi vaihtui projektimaisesta asiantuntijatyöstä syväsukelluksena uuteen, luottamushenkilövetoiseen organisaatioon.

Työsuhteen alkuviikkoina tajuntaani hyökyivät uuden työyhteisön ihmiset, tavat ja tunteet, organisaatioon perehtyminen sekä tiivistahtinen käytännön työ viestinnän ja vapaaehtoistoiminnan parissa. Ikävänä yllätyksenä sain sisäilmaoireita heti alkumetreillä.

Uuden työn alkaessa halusin ajatella, että nyt on yksi tärkeä tavoite maalissa ja voin hengähtää. Kantapään kautta voin todeta, että uusi työ vie aluksi paljon energiaa ja yllätyksiinkin kannattaa varautua.

Vinkkejä uuden työn aloittajalle:

1. Lataudu ja lepää. Jos se suinkin on mahdollista, pidä pieni loma ennen uuden työsuhteen alkua. Ihannetilanne lienee, jos pääsee aloittamaan uuden työn kauden alusta ja levänneenä. Itse koulutin maanantaina edellisen työyhteisön ihmisiä ja tiistaina 1.10. aloitin uuden työn. Nyt tekisin ehkä toisin

2. Kuuntele ja tutustu. On tärkeää tutustua lähimpiin työtovereihisi. Sinun ei silti tarvitse ottaa heti kantaa työyhteisön asioihin. Itselleni tämä oli vaikeaa, koska kannan vastuuta ja ryhdyn nopeasti miettimään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

3. Rauhoita muuta elämää. Uuden opettelu ja pelkästään laitteiden ja ohjelmien haltuunotto vievät väistämättä aikaa ja energiaa. Vähennä muita menoja, jos mahdollista. Tässä haasteena voivat olla aiemmat sitoumukset, esimerkiksi minulla oli aiemmin sovittuja koulutuksia ja vapaaehtoisvastuita to do -listalla. Toisaalta niistä sai energiaa.

4. Reagoi ongelmiin ja ota puheeksi. Asioihin voi vaikuttaa vain, jos niistä kertoo. Esimerkiksi sisäilmaoireista kerroin esimiehelle ja työterveydelle, jotta niitä pystytään seuraamaan ja hoitamaan asiallisesti. Pyydä tarvittaessa toimenpiteitä.

5. Keskity tehtäviisi. Ota fokukseksi omat työtehtäväsi ja ala edistää niitä. Tämä vahvisti ainakin minulla hallinnan tunnetta.

6. Ole kärsivällinen. Uuteen organisaatioon perehtyminen vie aikaa. Uusi työ on mahdollisuus löytää itsestä uusia puolia ja tuoda myös työyhteisöön uutta.

Jos työ osoittautuu ihan muuksi kuin ajattelit, kannattaa muistaa, että koeaika on aina olemassa puolin ja toisin. Itselläni tunnelmat ovat nyt voiton puolella, vaikka uusia asioita riittää ratkottavaksi ja hyväksyttäväksi.

Kurkkaa myös Montevistan sivulta 5 vinkkiä uuden työn haltuunottoon.

heidi_hölsömäki_profiilikuvaKirjoittaja Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja. Järjestöviestinnän ammattilaisen sydän ja näppis sykkivät erityisesti ihmisten hyvinvoinnin puolesta.

 

Advertisement
selfiekeppi_video

Videoesittelystä vauhtia työnhakuun

Oletko miettinyt videon käyttämistä työnhaun tukena? Moni on jo törmännyt videohaastatteluihin, mutta videon voi liittää hakemukseen myös oma-aloitteisesti. Se on monesti yhä hyvä tapa erottua joukosta ja jäädä rekrytoijalle mieleen.

Alkusyksystä koitti ensimmäinen kerta, kun uskaltauduin itse videokameran eteen kuvattavaksi sitten tiedotusopin TV-työn opintojen. Tavoitteena oli tehdä minuutin mittainen esittelyvideo työnhaun tueksi.

Mietin aluksi, teenkö videon kokonaan itse, mutta päädyin käyttämään Video CV -palvelua. Määräaikaisuuksien välissä olin ilmoittautunut työnhakijaksi, ja sain mahdollisuuden varata CV-ajan Tampereen työllisyyspalvelujen tarjottimelta.

Harjoittele, harjoittele ja harjoittele

Luonnostelin etukäteen videon käsikirjoitusta paperille. Halusin kertoa monipuolisesta kokemuksestani toimittajana, viestijänä ja erilaisten ryhmien ohjaajana.

Harjoittelin puhetta useamman kerran nauhoittamalla sitä kännykällä. Käytännössä lapsi oli reilun tunnin verran kaverikylässä ja minä höpötin sen aikaa puistossa. Vaikeimmalta tuntui motivoitua puhumaan kännykälle itsestä ja omista tekemisistä. Puhuminen kuitenkin helpottui ja muuttui sitä luontevammaksi, mitä useamman kerran tekstin puhuin.

Yritin kääntää puhetta niin päin, mitä voisin tarjota työnantajalle. Vanha CV-ajattelu istuu tiukassa, ja siitä on yllättävän vaikea päästä irti. Tuntui myös lähes mahdottomalta yrittää tiivistää noin 20 vuoden aikana kertynyttä osaamista minuuttiin!

Ota ammattilainen tai kaveri avuksi

Koska tavoitteena oli yleinen esittelyvideo, tuntui aluksi hankalalta, että sitä ei päässyt kohdistamaan kenellekään tietylle työnantajalle. Keskityin miettimään ydinosaamistani, ja koetin tuoda sitä puheeseen.

Henrik Tuominen hoiti kuvaamisen Video CV -palvelussa ammattitaitoisesti, ja sai tällaisen kameran edessä jäykistelijänkin lähes rennoksi. Henrik rohkaisi ja jeesasi minua hienosti sisällön pelkistämisessä. Riittää, kun rekrytoiva ihminen saa jonkin mielikuvan minusta ja keskeisimmistä taidoistani sekä motivaatiostani.

Kuvasimme useamman kerran. Neljännellä otolla sain puheeseen mielestäni riittävästi rentoutta ja sujuvuutta. Unohdin matkalla tiukat faktat järjestöviestinnän 15 työvuodesta ja julkaisujeni määristä, ja puhuin siinä hetkessä oleellisimmat asiat niin vapautuneesti kuin pystyin. Lopputulosta voi katsoa tästä Youtube-videosta.

Toivon, että intohimoni viestinnän kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen välittyy videosta!

Hyödynnä palaute ja hyvät vinkit

Pyysin videosta palautetta toisilta piilo-osaajilta verkkosovelluksessamme. Niistä mieleeni jäi ensi kertaa varten ainakin se Jaana Saramiehen vinkki, että hymyillä kannattaa isosti: ”Jostain syystä videolla normihymy ei näytä miltään ja vasta omilla kasvoilla ylileveältä tuntuva irvihymy näyttää edes vähän hymyilevältä.”

Tämän kokemuksen jälkeen kynnys uuden videon tekemiseen on aiempaa matalampi. Studiossa ei voi tehdä räätälöityä videohakemusta jokaiseen työpaikkaan, mutta kännykällä vastaavan lyhyen motivaatiopuheen voisi toteuttaa kohdennetummin. Videon tekemiseen kannattaa hyödyntää esimerkiksi näitä Sinikka Kauhasen kokoamia mainioita vinkkejä.

Videon siivittämänä uuteen työhön

Pääsin käyttämään esittelyvideotani heti seuraavassa työnhaussani. Kyseessä oli näkövammaisten ihmisten yhdistys, joten videon kautta he saivat lisäinformaatiota ja ääninäytteeni. Lisäsin taitettuun visuaaliseen ansioluettelooni linkin videoon. Tein myös Wordillä ruudunlukijalla toimivan tekstipohjaisen ansioluettelon, johon lisäsin videolinkin. Tällä kertaa rekryssä myös tärppäsi, videon siivittämänä tai siitä huolimatta!

Kannustan kokeilemaan rohkeasti videon tekemistä. Sen avulla voi harjoitella myös oman osaamisen sanoittamista ja hissipuhetta.

heidi_hölsömäki_profiilikuva

Kirjoittaja Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja. Järjestöviestinnän ammattilaisen sydän ja näppis sykkivät erityisesti ihmisten hyvinvoinnin puolesta.

Pendelöinnin pelisäännöt aika- ja paikkariippumattomassa työssä

Moni muuttaa työn perässä, mutta sukkulointi koti- ja työpaikkakunnan välillä on osalle järkevin vaihtoehto. Miten pendelöinti käytännössä sujuu ja mitä kannattaa sopia?

Etenkin asiantuntijatehtäviä on mahdollista tehdä joustavasti etänä ja julkisissa kulkuvälineissä, ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä vastaa myös omaa kokemustani viestinnän asiantuntijatehtävissä. Usein junamatka on tehokkainta työaikaa, sillä muita virikkeitä tai keskeytyksiä on vähän. Työajaksi luettu matka-aika myös lyhentää työpäivän pituutta ja edistää siten huomattavasti hyvinvointia.

Käytännöt vaihtelevat

Työpaikalle siirtymiseen käytetyn matkustusajan korvaaminen vaihtelee paljon, työnantajasta riippuen. Piilo-osaajien kokemusten mukaan ainakin näitä käytäntöjä esiintyy:

  • Matkoja ei korvata lainkaan työajaksi.
  • Matkustaminen katsotaan kokonaan työajaksi riippumatta tehdyn työn määrästä tai matkustustavasta.
  • Matkoilla tehty tosiasiallinen työaika lasketaan työajaksi.
  • Matkoista korvataan pitkillä matkoilla puolet, esimerkiksi tunti suuntaansa.

Aiotko ottaa vastaan työtä toisesta kaupungista? Neuvottele ainakin näistä joustoista:

  • Etäpäivät: Esitä riittävää määrää etäpäiviä alun perehtymisjakson jälkeen. 1–2 etäpäivää viikossa on hyvin tavallista, enemmästäkin voi neuvotella tehtävästä riippuen.
  • Matkustusaika: Neuvottele etukäteen ja kirjaa sopimukseen tiedot matka-ajan käyttämisestä työajaksi. Johtavissa tehtävissä on usein enemmän joustonvaraa.
  • Läsnäoloaika: Julkisia liikennevälineitä käyttäessä kannattaa ottaa huomioon kulkuvälineiden aikataulut ja mahdollinen sopimuksessa sovittu ”pakollinen” läsnäoloaika työpaikalla. Ehditkö varmasti sujuvasti paikalle vai onko jouston varaa?

D857AA59-3B6E-47BB-A9D3-02A655DC410A

Luottamusta ja joustoa molempiin suuntiin

Oleellista aika- ja paikkariippumattomassa työssä on luottamus ja ymmärrys työn itseohjautuvuudesta. Piilo-osaajien primus motor ja unelmatyössään pendelöivä Jaana Saramies kertoo omasta kokemuksestaan:

– Itse olen kokenut tärkeäksi luottamuksen ja joustot molempiin suuntiin: Kun minun annetaan pendelöidä joustavammin ja voin käyttää etäpäiviä sekä omaan että työkalenteriini sopivasti, tiedän että työpanostani ja omaa arviointikykyäni arvostetaan. Samalla olen itsekin valmiimpi joustamaan työnantajani hyväksi, kun tarvetta tulee. ”You scratch my back, I scratch yours.”

Nykyaikaan vastaa myös valmisteilla oleva uusi työaikalaki, jonka suurin uudistus on joustotyöajan käyttöönotto. Joustotyön periaatteisiin kuuluu, että neuvotellaan työn tavoitteet, halutut tulokset ja aikataulut. Asiantuntija osaa suunnitella työnsä niiden mukaisesti, paikasta riippumatta.

Matkustaminen ei uudessa lakiehdotuksessa kuulu työaikaan, vaan siitä täytyy jatkossakin sopia erikseen työnantajan kanssa.

Ota rytmistä kiinni

Oletko aloittamassa sukkulointia? Pendelöinti kuormittaa ja muuttaa arkirytmiä, joten aamujen ja matkojen sujuvuuteen kannattaa kiinnittää heti aluksi huomiota. Minua evästettiin näillä parilla käytännön vinkillä, joiden avulla sain heti alussa junailurytmistä kiinni:

  • Työvaatteet kannattaa valita jo illalla ja pakata laukku valmiiksi.
  • Pakkaa myös mahdolliset kuskattavan jälkikasvusi tavarat valmiiksi. Lapset oppivat nopeasti, mitä tarkoittaa: ”juna ei odota”. Uupuvat vaatteet voi napata reppuun ja pukea päälle päiväkodissa, eskarissa tai koulussa.
  • Aamupalan voi ottaa junaan mukaan. Itse laitan tuorepuuron illalla jääkaappiin valmistumaan. Aamulla keitän teen tai kahvin termosmukiin.
C69D2055-D6DC-4A88-A63A-20D532BBCB23

Junamatkan voi aloittaa aamupalalla ja lehden lukemisella.

Mieti ja laske, mikä kulkuväline on arkesi kannalta edullisin ja joustavin. Oma auto, juna vai bussi, kausi- vai sarjalippu?

  • Jos työaika on 50/50 etänä ja pendelöiden, niin sarjalippu voi tulla edullisemmaksi.
  • Kausilippu on helppo vaihtoehto, ja tuli minulle edullisemmaksi silloin, kun matkustin keskimäärin kolmena päivänä viikossa Tampere-Helsinki-väliä. Se säästää myös aikaa säästölippujen kyttäämiseltä ja sarjalipun paikkavarauksilta.
  • Kausilipun junakohtaiset kiintiöpaikat löytyvät VR:n sivulta.
  • Turku–Tampere-välillä bussi on edullinen vaihtoehto, ja yllättäen olen saanut tehtyä bussissakin töitä. Busseja myös kulkee tuolla välillä tiheämmin kuin junia.

Joustoista sopimisen ja suunnitelmallisen matkustamisen lisäksi kannustan kiinnittämään erityishuomiota omaan hyvinvointiin. Ylimääräiset menot on aluksi hyvä minimoida, jotta ehdit palautua ja nukkua riittävästi. Pendelöinti vähentää liikuntamahdollisuuksia, joten päivän mittaan kannattaa jaloitella usein ja hoitaa esimerkiksi siirtymämatkat pyöräillen tai kävellen. Liike lisää liikettä, myös aivoissa!

Tsemppiä pendelöijille ja sitä aloittaville!

 

Heidi HölsömäkiKirjoittaja Heidi Hölsömäki on toimittaja ja viestinnän asiantuntija, joka pendelöi viime syksynä Tampereelta Helsinkiin ja tänä keväänä Tampereelta Turkuun mielekkäiden töiden perässä.

Osaaja pois piilosta – Heidin tarina

Heidi Hölsömäki löysi uuden askelen uralleen verkostojensa kautta. Piilo-osaajat auttoi verkostojen laajentamisen lisäksi vertaistuen ja tsemppaamisen kautta.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olen tamperelainen Mothers in Business -yhdistyksen jäsen ja kiinnostunut oman osaamisen ja verkostojen kehittämisestä. Viime keväänä huomasin LinkedInissä ja Twitterissä Piilo-osaajien positiivisia työelämäaiheisia julkaisuja. Samoihin aikoihin työnantajani siirsi tehtäväni toiselle paikkakunnalle edellyttäen tiivistä fyysistä läsnäoloa. Muutos sysäsi minut miettimään uusia, perheen ja uran yhteensovittamisen mahdollistavia ura-askeleita. Lähetin sähköpostia Piilo-osaajille ja päätin pian julkaista myös oman profiilini.

Mitä halusit saavuttaa yhteisön avulla?

Tavoitteenani oli päivittää työnhakutaitojani, parantaa omaa some-näkyvyyttä sekä saada yhteisöltä sparrausta ja tukea sekä työhön että työnhakuun.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Piilo-osaajien profiilisabluuna oli tyylikäs ja helppo tapa kertoa omalle verkostolle ja rekrytoijille, millaisista työmahdollisuuksista olen kiinnostunut ja mitä jo osaan. Muut aktiivit sparrasivat profiilin ja ansioluettelon muokkaamisessa. Sain heiltä myös arvokasta palautetta työhakemuksista sekä konkreettisia vinkkejä haastatteluihin.

Julkisen hakuprofiilin ansiosta monet ystävät ja tuttavat vinkkasivat työpaikoista, ja kävin myös itselleni yllättävissä haastatteluissa. Kaikista haastatteluista oppii.
Nyt teen joustavampaa työtä, joka löytyi verkostojen kautta. Työnantajani myöntämän toimivapaan turvin otin määräaikaisen työn vastaan. Pidän tätä ura-askelta tärkeänä onnistumisena ja innostavana oppimisen paikkana!

Mitä muuta yhteisö sinulle antoi?

Piilo-osaajat on ollut minulle tärkeä työnhakijoiden oma luottamuksellinen vertaisyhteisö, jossa olen voinut jakaa niin työnhaun jännittävimpiä hetkiä kuin iloita onnistumisista. Työnhaku on henkisesti vaativa prosessi. Olen huomannut, miten vertaistuki käytännön vinkkeineen, tsemppaamisineen ja some-kampanjoineen tuo itseluottamusta työhaun aallokkoon. Meillä jokaisella on annettavaa yhteiskunnalle ja työyhteisöille, ja omaa paikkaa kannattaa etsiä!

Piilo-osaajat

Heidin suunnittelema Piilo-osaajien mainospostikortti.

Piilo-osaajat on tarjonnut myös käytännön työelämätaitoja: Itse suunnittelin Piilo-osaajat ry:n visuaalisen ilmeen yhteistyössä muiden aktiivien kanssa. Lisäksi olen saanut kiinnostavia taittokeikkoja. Facebook-tiimissä olen perehtynyt some-viestintään työelämäsisältöjen näkökulmasta. Blogin kirjoittaminen on auttanut kirkastamaan omia ajatuksia ja tuomaan ne esiin.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Kannattaa ilman muuta liittyä, kun haluat tukea työnhakuusi. Yhteisö auttaa eteenpäin työnhaussa ja Piilo-osaajien tehtävissä, ja samalla voit vahvistaa viestintäosaamistasi. Sitä tarvitaan kaikissa asiantuntijatehtävissä, joten suosittelen lämpimästi!

heidi

Kirjoittaja Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja. Järjestöviestinnän ammattilaisen sydän ja näppis sykkivät erityisesti ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Heidi jatkaa Piilo-osaajissa taustaosaajana.

Systemaattista työnhakua osaamista vahvistaen

Intuitiota kannattaa seurata! Piilo-osaajat livahti elämääni LinkedIn-virtaa seuratessa. Erityisesti Jaana Saramiehen positiiviset postaukset ja kannustavat kommentit eri ihmisille saivat lähettämään hänelle keväällä meiliä. Liittyisinkö mukaan työnhakuyhteisöön? Hetken tuumittuani vastasin ”Kyllä!” Mitä sinä vastaat?

Olen vakituisessa työsuhteessa palkitsevassa työssä, mutta katselen silti myös muita työpaikkoja. Tämä ei varmasti ole mitenkään tavatonta tai yllättävää kenellekään työelämässä olevalle tai sinne pyrkivälle. Tiedossa on, että työpaikat menevät usein työstä toiseen siirtyvälle, mutta yhtä hyvin myös vastavalmistuneille tai kahden työn välissä oleville.

Asiantuntijat rohkeasti esiin

Julkinen työnhakukulttuuri on ainakin itselleni vielä uutta ja jännittävää. Työssäkäyvälle se on samalla vapaaehtoistoimintaa, tarvetta kehittyä ammatillisesti ja pitää itsensä ajan tasalla työelämässä. Siihen Piilo-osaajien työnhakuyhteisö tarjoaa oivan tilaisuuden ja tuen.

Henkilöbrändäämisestä on puhuttu kauan, mutta miten me ”tavalliset” asiantuntijat ja osaajat markkinoisimme itseämme sopivalla tavalla? Headhunter Isa Karlsson antaa tähän konkreettisia vinkkejä blogipostauksessaan Astukaahan jo esiin asiantuntijat ja osaajat!.

Voi olla, etten työllisty juuri tällä Piilo-osaajien profiilillani, sillä olen ja osaan muutakin kuin esittelysivuni ja ceeveeni kertovat. Voi olla, että jään myös nykyiseen työhöni, sillä oman osaamisen sekä vaihtoehtoisten urapolkujen pohtiminen on tuonut valtavasti energiaa myös siihen. Aika näyttää, ja tuntuu hyvältä olla avoimien mahdollisuuksien äärellä.

Piilo-osaajien yhteisö auttaa myös omien arvojen ja osaamisen arvioimisessa. Toisinaan hankalimmalta tuntuu nimittäin oman uratavoitteen terävöittäminen – onhan yhteiskunnassa lukuisia merkityksellisiä asioita, joita voin taidoillani edistää. Monta piilo-osaajaa tämä yhteisö on jo auttanut kirkastamaan ja muuttamaankin omia tavoitteitaan. Esimerkiksi Kaisa Selamo aikoo suunnata kokonaan uusille urille.

ground group growth hands

Photo by Pixabay on Pexels.com

Liity mukaan – ja poistu piilosta!

Piilo-osaajien yhteisö toimii, sillä jo lähes parikymmentä osaajaa on poistunut piilosta, eli työllistynyt hakemaansa työhön. Blogitekstien kirjoittaminen harvakseltaan ja jaettu some-vastuu on kohtuullinen vastine siitä, että saa liittyä mukaan iloisen kannustavaan työnhakuporukkaan. Samalla jokainen osaaja oppii nykypäivänä tarvittavien viestintätyökalujen käyttöä ja sosiaalisen median taitoja. 

Itse olen voinut tarjota taittotaitoni yhteiseen kakkuun työstäessämme Piilo-osaajien uutta visuaalista ilmettä Slack-ohjelman välityksellä. Kuten Hanna Turunen sanoi: ”Virtuaaliyhteistyön onnistumisen edellytykset ovat sitoutuminen tehtävään ja riittävä sekä oikea-aikainen kommunikaatio.”

Verkossa ja yhä enemmän myös livetapaamisissa toimiva yhteisö kannustaa, antaa palautetta ja jakaa vastuuta. Hyvin rakennettu profiilisivun pohja sekä asiantuntevat kommentit omaan esittelytekstiin ja ansioluetteloon tukevat oman unelmatyön kirkastamista ja hakemista. Mitä kaikkea muuta siitä seuraakaan…

Tule mukaan ja ota selvää! 
group hand fist bump

Photo by rawpixel.com on Pexels.com

Piilo-osaajat laajenee 1.9.2018 valtakunnalliseksi osaajagalleriaksi. Jos haluat mukaan aktiiviseen sisältöä tuottavaan yhteisöön, laitathan viestiä: piilo.osaajat@gmail.com.

Olemme joukko eri alojen aktiivisia osaajia etsimässä seuraavaa mielenkiintoista askelta urallamme. Koulutus- ja työkokemustaustamme ovat monipuoliset, joten löydät joukostamme osaajia niin yleisiin asiantuntija- ja tukitehtäviin kuin hyvinkin spesifeihin tarpeisiin.

12x15cm_profiilikuvaus_Heidi Hölsömäki_08Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja, jolla on vankkaa kokemusta viestinnän ja järjestötyön tehtävistä.