Työhyvinvointi ei ole hokkuspokkustemppuja

Raahaudutko töihin väkisin vai avaatko työpaikan oven mielelläsi? Työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta puhutaan syystä paljon. Hyvinvointi työssä koskettaa ihan kaikkia työelämässä olevia. Työhyvinvoinnilla on merkitystä henkilöstön pysyvyyteen, sairauspoissaoloihin ja esimerkiksi tuottavuuteen.

Hyvinvoiva työntekijä on todennäköisemmin sitoutunut ja motivoitunut osa työyhteisöä. Työhyvinvointi on harvoin työnantajille yhdentekevää, mutta eri työpaikoissa painotetaan erilaisia asioita. Miten löytää unelmatyöpaikka, joka lisäisi hyvinvointia omaan arkeen? Työpaikkaa vaihtaessa kannattaa esimerkiksi perehtyä siihen ovatko itselle tärkeät asiat tärkeitä myös mahdollisessa uudessa työpaikassa.

Työpaikkaa vaihtaessa kannattaa esimerkiksi perehtyä siihen ovatko itselle tärkeät asiat tärkeitä myös mahdollisessa uudessa työpaikassa.

Työhyvinvoinnin katsotaan yleensä tarkoittavan:

  • turvallista ja terveellistä työtä
  • hyvää esimiestyötä
  • työ tukee muuta hyvinvointia ja jaksamista
  • työ ylläpitää tehokkaasti työ- ja toimintakykyä

hands-2667461_1920_1024

Hyvinvointi työssä käytännön tasolla tarkoittaa vähän erilaisia asioita jokaiselle meistä. Kannattaa miettiä esimerkiksi millainen johtaminen saisi viihtymään ja olemaan tuottava osa työyhteisöä. Vaihtuvissa elämäntilanteissa työaikajoustot, sopiva työmatka, etätyömahdollisuus, erilaiset työsuhde-edut kuten kattava työterveyshuolto tai  esimerkiksi valmennus tai kuntoutus voivat olla tärkeitä keinoja lisätä hyvinvointia työssä.

Kannattaa esimerkiksi tehdä  Aarrekartta unelmatyöstään ja millaisia asioita unelmaduuni voisi sisältää. Uskon, että sopivan työpaikan löytyminen lisää hyvinvointia myös muussa elämässä. Itselleni esimerkiksi hyvä ja toimiva työyhteisö tarkoittaa avointa esimiestyötä ja johtamista. Lisäksi arvostan organisaation yhteiskuntavastuullisuutta. Haluan sitoutua hyvin toimivaan yhteisöön ja tehdä työtä omia vahvuuksiani hyödyntäen.

Miksi työhyvinvoinnilla sitten ylipäänsä on väliä? Eikö riitä, että menemme aamuisin töihin ja sinnittelemme työssä ja muussa elämässä? Oma ehkä idealistinen ajatus ja toiveeni on se, että työ toisi elämään mielekkyyttä ja lisäarvoa. Jotkut puhuavat myös pelkästä hyvinvoinnista, koska työelämä ei ole oma erillinen saarekkeensa ihmisten elämässä, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Työpaikan arjen ja vuorovaikutuksen pitää olla toimivaa. Jos työyhteisössä ei voida tai haluta sitoutua työpaikkaan, niin tuskin työtkään sujuvat kovin hyvin. Sitoutumattomuus varmasti haittaa työn sujuvuutta.

Työpahoinvointi taas tarkoittaa pahimmillaan toimimattomia työyhteisöjä, runsaita sairauslomia tai jopa työkyvyttömyyseläkkeitä. Työpahoinvointi on yleensä näkyvää ja silloin asiat ovat olleen huonolla tolalla jo pitkään. Tuskin kukaan haluaa olla osa toimimatonta työyhteisöä. Työhyvinvointi ei ole kuitenkaan hokkuspokkustemppuja tai pikatempauksia, vaan pitkäjänteistäja yhteistä työtä kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yksittäiset tempaukset harvoin luovat pysyviä tuloksia. Työnantajalla, työntekijöillä ja esimerkiksi työterveyshuollolla on kaikilla roolinsa. Jokaisella meistä on vastuu esimerkiksi oman työkykynsä ylläpitämisestä.

Työ on iso osa elämää ja sen pitäisi tukea hyvinvointia eikä syödä turhaa energiaa. Jokaisen kannattaa rohkeasti miettiä millaisessa työpaikassa on helppo olla osa toimivaa ja tuottavaa työyhteisöä.

selfp Kirjoittaja Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Advertisement

Tuunaa työhösi lisää mielekkyyttä!

Työ ja työntekemisen tavat muuttuvat koko ajan muun maailman mukana. Tehtävänkuva muuttuu joskus nopeastikin,  vaikka nimike pysyisi samana vuosikaudet. Työn imu saattaa hukkua muutosten keskellä ja tunne työn mielekkyydestä hiipua. Parhaimmillaan tuunaaminen lisää voimavaroja työhön ja myös muuhun arkeen.

Työn pitäisi olla mielekästä ja tekijällä tunne työn hallinnasta ja  siitä, että saa käyttää työssä omia vahvuuksiaan. Ei kannata olla passiivinen oman työnsä suhteen ja vain odottaa ulkopuolelta tulevia muutoksia.  Kaikki vastuu työn kehittämisestä ei olekaan työnantajalla tai esimiehellä, vaan jokainen meistä voi ottaa aktiivisemman kehittäjän roolin!  Työn tuunaaminen on aktiivisen roolin ottamista ja oman työn muokkaamista ja kehittämistä itselle mielekkäämmäksi.

Työn sisältöä ei useinkaan voi kokonaan itse päättää, mutta ainakin osia siitä yleensä voi itse järjestellä. Oman työn mielekkyyden lisääminen auttaa jokaista voimaan paremmin työssä. Joskus esimerkiksi tehtävänkuvan muuttuminen voi saada aikaan voimattomuuden tai  jopa lamaannuksen tunteita, jos vaikka  mieluisimmat työtehtävät muuttuvat.  Mikä lisäisi hallinnan tunnettani ja saisi työn tuntumaan omalta? Millaiset organisaation käytännöt lisäisivät työn mielekkyyttä?  Tuunaamisella ei voi kuitenkaan ratkaista työyhteisöjen laajempia ongelmia, joiden muuttamiseen tarvittaisiin koko organisaation käytäntöjen muutosta. Jokainen voi kuitenkin olla mukana käytäntöjen kehittämisessä omalta osaltaan.  Yllättävän pienilläkin muutoksilla voi saada takaisin mielekkyyden ja hallinnan tunnetta työssä.

Jokainen voi jäsentää työnsä uudelle tavalla ja etsiä uusia näkökulmia saada työstä mielekästä. Pääasia on olla aktiivinen ja olla mukana kehittämässä ja jäsentämässä omaa työtään, omaa rooliaan työyhteisössä ja mihin suuntaan haluaisi työn kehittyvän. Työn tuunaaminen parhaimmillaan lisää myös työn imua, eli innostusta ja ylpeyttä työstä. Itselläni on vankka kokemus siitä, että tuunaamalla työtä omat vahvuudet huomioiden, niin työ myös sujuu paremmin ja tuntuu aidosti mielekkäältä.

pyörä

Joskus tarvetta työn tuunaamiselle tulee esim. sairausloman tai osatyökykyisyyden takia, jolloin tarve työn muutoksille on ilmiselvä. Silloinkaan ei kannata vain odottaa esimiehen tai työterveyshuollon ehdotuksia, vaan itse miettiä keinoja jatkaa työskentelyä. Mutta moni meistä hyötyisi myös ihan tavallisessa työarjessa aktiivisemmasta roolista ja asenteesta oman työn kehittämisessä. Kannattaa lähteä mukaan kehitysprojekteihin tai työkiertoon, parantaa työpaikan vuorovaikutusta tai etsiä erilaisia näkökulmia tehdä työstä oman näköistään.

Omaa työtä kannattaa aktiivisest hallita ja kehittää!

selfp

Kirjoittaja Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.