Hyvinvoiva työnhakija – mielikuvitushahmoko?

Häpeää. Epäoikeudenmukaisuutta. Pettymystä. Helpotusta. Iloa. Odotusta. Intoa. Vapautta. Epävarmuutta. Mitähän muuta… Työttömyys herättää monenlaisia tunteita. Minullakin heräsi niitä, kun olin työtön.

Tutkimukset ja kokemukset kertovat, että työttömyys voi uhata hyvinvointia. Työnhaussa ollessa omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on siis erityisen tärkeää. Eihän se vain unohdu sinulta? Onko se jotain sellaista, jota et voi ansaita, koska olet työtön? Minä en uskonut ansaitsevani, mutta olinkin väärässä.

Työnhakuhyvinvointia tukevat monet asiat – tunnista omasi

Työnhakuhyvinvointi on positiivinen motivaatiotila, jossa ilmenee myönteisiä tunteita, energisyyttä, innostusta ja hyvää keskittymistä. Uskon, että asiat, jotka edistävät ja sujuvoittavat työnhakua, tukevat myös työnhakuhyvinvointia.

Mitä nämä edistäjät ovat juuri sinulla? Mistä saat energiaa ja innostusta työnhakuusi? Mikä saa sinut jatkamaan epäonnistumisenkin jälkeen? Näitä asioita kannattaa tunnistaa ja pyrkiä tietoisesti suojelemaan ja vahvistamaan.

Tutkimuksissa on havaittu, että työttömien hyvinvointia edistävät mm. hyvät työnhakutaidot, myönteinen palaute, sosiaalinen tuki, tavoitteiden asettaminen työnhaulle, hallinnan ja pystyvyyden tunne sekä vastoinkäymisiin varautuminen (esimerkiksi suunnitelma b:llä, c:llä ja d:llä).

voittaja

Pystyvyyden tunne tukee työnhakuhyvinvointia

Pystyvyyden tunne on uskoa siihen, että minä kyllä osaan ja pystyn. Työttömyys horjuttaa sitä helposti. Pystyvyyden tunnetta ruokkivat mm. omat ja toisten onnistumiset. Jos ainoa asetettu tavoite on saavuttaa unelmien työpaikka, onnistumisia ei usein tule riittävän usein ja nopeasti, jotta pystyvyyden tunne säilyy.

Onkin asetettava riittävän pieniä työnhakutavoitteita, joissa voi aidosti onnistua. Mitkä kaikki askeleet on otettava tai portaat kivuttava, jotta voit päästä tavoitteesi? Jokainen oikeansuuntainen askel on onnistuminen, josta voit palkita itseäsi vähintään kehuilla. Hyvä tavoite onkin myönteinen, realistinen, konkreettinen ja saavutettavissa oleva.

Myös onnistumiset muussa kuin työhaussa ovat tärkeitä. Toisten onnistumisista kuuleminen usein vahvistaa uskoa siihen, että kyllä minäkin lopulta onnistun, kun muutkin onnistuvat. Olethan mukana foorumeilla, joissa kuulet näistä onnistumisista? Entä mistä sinä saat palautetta siitä, että olet hyvä ja osaava? Se, että ei pääse tai pääsee työhaastatteluun, ei voi olla ainoa palaute. Mitä sisäinen puheesi kertoo siitä, osaatko ja pystytkö sinä?

iloa seurasta

Kuvat: Pixabay

Arvioi, miten hyvin onnistut jo seuraavissa työnhakuhyvinvointia tukevissa asioissa:

  1. Muistan, että on täysin normaalia, että työttömyys rassaa.
  2. En rankaise tai soimaa itseni siitä.
  3. Olen myötätuntoinen ja kannustava itselleni – kuin olisin paras ystäväni.
  4. Muistan, että työttömyys on tyypillinen osa monen työuraa.
  5. Tunnistan asiat, jotka tuovat työhaussa energiaa ja motivaatiota sekä helpottavat sitä.
  6. Tunnistan asiat, jotka vievät työnhausta energiaa, vähentävät hakumotivaatiota tai vaikeuttavat sitä.
  7. Pohdin, miten säilytän energiaa tuovat asiat ja miten voisin saada niitä lisää.
  8. Pohdin, miten suhtaudun energiasyöppöihin. Voisinko ehkä tehdä jotain eri tavoin? Voinko suhtautua joihinkin asioihin eri tavoin?
  9. Asetan pieniä, realistisia ja saavutettavissa olevia työnhaku- ja työnhakuhyvinvointitavoitteita.
  10. Palkitsen itseäni pienistä oikeansuuntaisista teoista: esim. löysin pari kiinnostavaa paikkaa tai lähetin tänään hakemuksen, puhuin itselleni kannustavasti tai menin mukaan valmennukseen.
  11. Etsin ja annan sosiaalista tukea. En jää yksin, vaan hakeudun esim. muiden työttömien seuraan.
  12. Huolehdin, että työnhakuosaamiseni on kunnossa.
  13. Teen muita kuin työhakuun liittyviä asioita, joissa onnistun ja joista saan iloa.

jaana-piia mäkiniemi

Kirjoittaja Jaana-Piia Mäkiniemi on sosiaalipsykologi (VTT) ja tutkii, kouluttaa ja kehittää työhyvinvointia työkseen. Hänen intohimonaan on tuoda tutkimustietoa käytäntöön ja auttaa työttömiä töihin. Jaana-Piia on entinen työtön. Hän työskentelee Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.

 

Advertisement

Valinnan vaikeudesta

On tutkittu, että ihmistä stressaa pahiten muutos: työttömyys, avioero, läheisen kuolema. Joskus myös positiivinen muutos aiheuttaa stressiä. Näin kävi minulle.

Allekirjoitin tiistaina työsopimuksen. Aloitan 2.1.2020 Alvalla.

Sitä edeltäneet kaksi viikkoa ovat olleet pohdinnan paikka. Sekä nykyisessä että tulevassa työpaikassani on paljon hyviä puolia, osa samoja, eikä kummassakaan ole erityisiä huonoja puolia. Valintatilanne ei siis ollut itsestään selvä.

Vaakakupissa painoivat vapaus, työnkuva, palkka, työsuhteen muut tekijät ja tietysti oma sopivuus organisaatioihin. Kyselin ystävieni mielipiteitä, keskustelin avoimesti sekä nykyisen että tulevan esimieheni kanssa, mutta valinta oli kuitenkin yksin minun.

Tunnetilat vaihtelivat päivästä toiseen, samoin se, että mikä valinta oli missäkin vaiheessa ensisijainen. Joskus päätöksiä tehdään tunteella, esimerkiksi parisuhteisiin liittyen, tai autokaupassa, mutta pelkät tunteet eivät tässä tapauksessa auttaneet.

SWOT-analyysit piirsin olohuoneen valkotaululle, jota pystyin silmäilemään sohvalta, koska olen tätä käyttänyt ennenkin sujuvana toimintamallina.

Loppujen lopuksi tein päätöksen sekä järjellä että tunteella.

Miksi näin kävi?

Tutkitusti vaihtoehtojen määrän lisääminen vaikeuttaa valitsemista. Nyt niitä oli vain kaksi.

Toki nyt kyseessä oli paljon monimutkaisempi valinta kuin esimerkiksi valmiin pastakastikkeen valitseminen marketin hyllyltä. Pienet erot korostuivat, ja loppujen lopuksi ne pienet erot vaikuttivat enemmän valintaan kuin ne suuremmat.

Paljon painoi vaakakupissa myös se, että mitä haluan tehdä isona. Haluanko olla enemmän generalisti kuin spesialisti. Generalisti on jotain, joka sopii uteliaalle mielenlaadulleni paremmin, vaikka olenkin aiemminkin työskennellyt spesialistina.

Generalisti mahdollistaa ehkä enemmän vaihtoehtoja tulevaisuudessa, koska muuttuvassa maailmassa edes ns. normaali työsuhde ei välttämättä ole enää ns. eläkevirka.

Tommi HeleniusKirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten. Pelkkä excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.

 

Osaamisprofiilin tärkeimmät – Top kolmoset ja kokemuksen hyödyntäminen

On sanottu, että ”parasta mitä Piilo-osaajilla on, on Osaamisprofiili”. Se kyllä on hyvin sanottu, vaikka meillä on muutakin hyvää, joka ei näin selkeästi näy. Osaamisprofiilimme täyttää hyvin nykyajan tarvetta, kun ihmiset joutuvat miettimään, mitä osaavat ja mihin he voivat osaamistaan käyttää. Tätä osaamisen sanoittamista myös valmennetaan erilaisilla kursseilla, ja tällaisten asioiden pohtiminen on oleellinen osa itsensä ja tavoitteidensa ymmärtämistä, myös henkilöbrändin muodostamista.

Mihin kaikkeen kokemustani voi hyödyntää?

Ensimmäinen kysymyksemme. Monen mielestä yksi vaikeimmista. Esimerkiksi työsuojeluinsinööri, joka on työskennellyt tähänastisen uransa prosessiteollisuuden tehtaassa. Hän on nyt miettimässä työpaikan vaihdosta. Mitä hän voi tehdä? Missä hän voi hyödyntää kokemustaan?

Helpoin ensin. Hän hakeutuu saman työnantajan toiseen tehtaaseen. Silloin ei ole mitään erikoisempaa pohdintaa kokemuksen hyödyntämisessä. Astetta enemmän hänellä on pohdittavaa kun menee tai haluaa mennä toisen työnantajan palvelukseen samalla toimialalla. Silloin pitää perustella itselleen ja työnantajalleen, että huolimatta pienistä yrityskohtaisista eroista, hän pystyy tekemään työnsä uudessa ympäristössä. Sehän on periaatteessa hyvin samaa kuin aikaisemminkin.

Jos ei nämä entiset enää nappase, niin mihin muuhun voi katseensa insinöörimme suunnata? Pohdintaa kannattaa lähteä ensin rakentamaan työsuojelun varaan. Siitä on osaamista ja kokemusta, ja ehkä vielä on intohimoa ihmisten hengissä pitämiseenkin. Nyt laajemmassa katsannossa hän voi löytää uuden suunnan vaikkapa konsultoimalla yrityksiä työsuojeluasioissa, jolloin hän voi olla tekemässä vaikuttavampaa työtä ja keskittyä aikaisemmin havaitsemiinsa käytännön esimerkkeihin.

165_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Mikäli insinöörimme on sujuvasanainen eikä pelkää näppäimistöä, hän voi alkaa tehdä opetusmateriaalia ja samalla luennoida materiaalinsa perusteella oppilaitoksissa. Siis opettajaksi. Mahdollisesti pienen lisäkoulutuksen kautta, mutta vahvasti kokemustaan hyödyntäen. Jos byrokratia tai hallinto kiinnostaisi, niin voisi myös löytää uransa suunnan valvontavirastoista. Aluehallintovirasto on työsuojeluviranomainen. Sielläkin siis on käyttöä insinöörimme kokemukselle.

Näin esimerkin kautta olemme päässeet uudelle työnantajalle, konsultiksi, tietokirjailijaksi, opettajaksi tai valvojaviranomaiseksi. Mahdollisia suuntia on olemassa useita kokemuksen perusteella. Asioita on vain rohkeasti katsottava eri suunnista. Pääajatus on miettiä missä kokemusta tarvitaan ja missä tehtävissä esiintyy samanlaisia elementtejä.

Top kolme osaamista

Jäsenkyselymme mukaan tämä on yksi hankalimmista kohdista profiilissamme. Joillekuille on vaikea löytää kolme, toisille on vaikea priorisoida vain kolme tärkeimmäksi katsomaansa. Tässä kohdassa on syytä miettiä, mitä on oikeasti tehnyt ja minkä voi osoittaa todeksi. Moni lähtee tekemään käyttäen CV:tä pohjana ja purkaa sieltä rivittäin/tehtävittäin, mitä on missäkin kohtaa on tehnyt.  Siis tarinaa tittelin ja tutkinnon takana. Esimerkiksi projektipäällikkönä toiminut voi kertoa tehtävässään kertyneeksi osaamisekseen esimerkiksi aikatauluhallinnan, kokouskäytännöt, asiakasyhteydenpidon ja kyvyn reagoida nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

osaaminen_tyokalut

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Generalistin kannattaa miettiä näitä hyvin vahvasti siitä näkökulmast,a mitä haluaa jatkossa tehdä. Valittava ne kolme osaamistaan, jotka auttavat eniten kohti tavoitetta. On pidettävä mielessä, että muut 19 osaamista eivät häviä. Niitä vain ei tähän nyt kirjata.

Osaaminen voi olla kertynyt myös muuten kuin työsuhteessa. Esimerkiksi harrastuksissa on hyvin paljon samaa kuin projektitöissä tai pienryhmien johtamisessa ja tiimityössä. Jonkin järjestön taloussihteerinä toimiminen antaa pohjan budjettiseurannalle, ja retkien järjestämisessä on syntynyt järjestelyosaamista.

Top kolme kiinnostuksen kohdetta

Tätä voi huoletta käyttää osana laajentamaan edellisen kohdan top kolmosta ja tuoda halutessaan esiin kolme muuta osaamistaan. Kiinnostuksen kohteet ovat kuitenkin eniten hyödyksi, kun haluat tuoda esiin ne asiat, mitä kohti haluat mennä. Tässä sen voi sanoa suoraan. Valokuvaaja voi kertoa halunsa kehittyä myyjänä tai vaikkapa logistiikkaosaajana. Näiden ei tarvitse olla todennettavissa olevia; ei siis tarvita todistuksia tai näyttöä aikaisemmasta.  Tässä kohdassa näyttää samalla hieman omaa persoonaansa.

118_PIILARIT_2019.jpg

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Mikäli käyttää osaajaprofiiliamme pääasiassa työnantajalle suuntautuvaan esittelyyn, tässä on myös mahdollisuus tehdä jokin avaus, jolla erottuu. Alamäkipyöräily, lumiluolavaellukset… Kiinnostaa ja haluaa syventää ymmärrystään. Toki näistä pitää sitten varautua keskustelemaan haastattelussa, koska todennäköisesti kiinnostuksen kohteet nousevat esiin jossakin vaiheessa tulevaisuusodotuksia. Hyvin monikäyttöinen kohta siis lisätä vivahteita henkilöbrändiinsä. Henkilöbrändihän on mielikuva sinusta itsestäsi toimijana. Se muodostuu siitä, mitä kerrot ja mitä teet. Tekojen ja kertomusteni on syytä olla yhtenevät, jottei tule säröjä tai ristiriitoja, jotka kuitenkin tulevat ilmi tapaamisissa ja keskusteluissa.

matti_kortteus_profiilikuva

Kirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii, miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.

Piilo-osaajat uran suunnanmuutoksen moottorina

Vuoden vaihteessa minulla tulee täyteen kaksi vuotta Piilo-osaajissa. Tänä aikana olen pohtinut monelta kantilta omaa osaamistani, toiveitani ja tavoitteitani oman unel-maduunini ja työurani suunnan suhteen. Nyt tuntuu siltä, että suunta alkaa olla selvilläja muutenkin ajatukset työnhaun tulevista askelista ovat kirkastuneet. Mutta miten Piilo-osaajat ovat olleet tässä apuna?

Osaajaprofiili

Tärkein Piilo-osaajista tullut työkalu oman osaamiseni ja urani suunnan pohtimiseen onehdottomasti ollut osaajaprofiili. Olen kahden vuoden aikana päivittänyt profiiliani kahteen otteeseen. Ajan kanssa ajatukset ovat selkiytyneet ja suunta kirkastunut.Ensimmäisellä päivityskerralla viilasin vain vähän ensimmäistä versiota. Mutta toisella kerralla kirjoitin lähes koko profiilin uudestaan. Nyt tiesin tarkemmin mitä haluan, mihin suuntaan ja miksi olen uraani viemässä. Olin tunnistanut paremmin, mitä osaamista minulla on ja mikä siitä on oleellista työnhakuni ja urani kannalta nyt. Sekä mitä haluan nostaa esiin kiinnostukseni kohteista.

068_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Yhteisö

Piilo-osaajien yhteisö on tullut minulle koko ajan tärkeämmäksi. Tämä on porukka ja paikka, jossa voidaan jakaa työnhaussa askarruttavat kysymykset, ilot ja surut, onnistumiset ja pettymykset. Omiin pohdintoihin saa muilta ajatuksia ja vinkkejä. Ja muiden kysymyksistä ja kokemuksista oppii ihan yhtä lailla.

Keskustelut Slackissa ovat antaneet minulle rohkeutta tehdä pieniä ja isoja valintoja ja päätöksiä niin työnhakuun kuin elämäänkin liittyen. Nämä ovat luoneet uusia mahdollisuuksia ja saaneet myös karsimaan vaihtoehtoja, keskittymään olennaiseen.

Vastuutehtävät

Parin piilarivuoden aikana olen ollut mukana blogi-, Facebook- ja Twitter-tiimeissä. Osassa useampaankin otteeseen. Sometiimeissä toimiminen on kehittänyt taitoa löytää tekstistä tai osaajaprofiilista se olennainen ydin ja tuoda se kiinnostavasti esille. Ja kuten Sinikka Kauhanen blogitekstissään osuvasti kirjoitti: ”Toisten osaajaprofiilien lukeminen auttoi minua myös sanoittamaan omaa osaamistani.” Allekirjoitan täysin tämän, oma näkökulma on laajentunut ja olen oppinut ajattelemaan ja lähestymään omaa osaamistani ja urani suuntaa ihan uusilla tavoilla.

Somevastuut ovat lisäksi antaneet ajatuksia siihen, miten itse haluan käyttää somea työnhaussa ja ammattilaisena. Olen myös kiinnostunut mahdollisuudesta toimia tulevaisuudessa työntekijälähettiläänä tai muuten edustaa myös työnantajaani somessa.

129_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Uusia tuulia

Marraskuun alussa, yhdistyksen syyskokouksessa, minut valittiin Piilo-osaajien hallitukseen ensi vuodelle. Sain vastuulleni jäsenvastaavan tehtävän. Tämä pesti on taas uusi mahdollisuus päästä oppimaan ja tekemään. Sekä antamaan uudella tavalla osaamiseni yhdistyksen käyttöön.

Hallituspesti myös vahvistaa tavoitettani edistää Piilo-osaajien toimintaa Kuopion suunnalla, täällä uusvanhalla kotiseudullani. Verkostoitumalla uudella paikkakunnalla uusien ihmisten kanssa pyrin viemään eteenpäin paitsi omaa työnhakuani, myös löytämään meille yhteistyökumppaneita ja mahdollisia uusia piilo-osaajia.

Sokerina pohjalla

Päivittäessäni osaajaprofiiliani toista kertaa, profiilin ja sen kysymysten työstäminen vahvisti uskoani siihen, että olen menossa oikeaan suuntaan. Elämässäni tapahtuneet muutokset ja tekemäni valinnat ikään kuin löysivät paikkansa kokonaisuudessa. Edelleen monet asiat ovat vaiheessa ja avoimia, mutta nyt tunnen taas olevani oikeassa paikassa. Menossa oikeaan suuntaan. Ja valmis uuteen myös työelämässä.

Kaisa_Selamo_profiilikuva

Kirjoittaja Kaisa Selamo on ympäristöstä, hyvinvoinnista, viestinnästä ja valmentamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työnhaun ja itsensä kehittämisen kesken. Suunnitelmissa on uusi suunta uralle.

Kutsumusammatti – mitä se on?

”Joka kerta, kun et seuraa sisäistä johdatustasi, tunnet energian vähenemisen, voiman vähenemisen, henkisen kuoleman tunteen”, sanoi kirjailija Shakti Gawain.

Eläimet ”tietävät”, mikä niiden luonto on. Tiikeri metsästää. Papukaija lentää vapaana sademetsässä. Delfiini ui meressä. Simpanssi elää laumassa yhdessä muiden kanssa etsien ruokaa. ”Tietäminen” on ehkä väärä sana. Ne eivät tiedä, kuten ihminen voi tietää asioita. Ne vain elävät niin kuin on tarkoitettu. Mutta ne ahdistuvat ja masentuvat, jos ne eivät saa tai voi toteuttaa sisimmäistä tarkoitustaan. Ne sairastuvat kaipuuseen.

Sairastuuko ihminen, jos hän ei voi toteuttaa kutsumustaan? Kun puhutaan kutsumusammateista, itselleni tulee ensimmäisenä mieleen pappi ja taiteilija. Papin on Jumala kutsunut tehtäväänsä. Taiteilijaa ajaa eteenpäin luomisen vimma. Kumpaakaan ammattia ei tehdä rahan takia. Ainakin niin ulkopuoliset saattavat helposti ajatella. Mutta onhan seurakunnissa varmasti niin sanottuja leipäpappeja, jotka ehkä haaveilevat alanvaihtamisesta. Eikä taiteilija elä pelkällä huomiolla. Taiteilijankin pitää saada korvaus työstä, jotta voi ostaa ruokaa ja maksaa elämisen kulut.

Sairaanhoitajan ammattiakin sanotaan kutsumusammatiksi. Usein kutsumusammattiin liitetään toisten auttaminen, hyvän tekeminen ja pyyteettömät teot. Siksikö sairaanhoitajien palkkakehitys ei ole ollut hyvää, koska ajatellaan, että kutsumusammatissa rahalla ei ole väliä?

kutsumusammatti

Kuvat: Pixabay

Lääkärit ja opettajatkin voivat kokea olevansa kutsumusammatissa. Vahva kutsumus voi altistaa työuupumukselle. Työlleen omistautuminen imee mehut. Ihminen, jolla on vahva tahto ja halu auttaa toisia, ei välttämättä osaa pitää huolta omasta jaksamisestaan.

Taiteilijan kutsumuksen määritteleminen on haastavampaa. Taiteilija ei välttämättä edes auta taiteellaan muita vaan tuottaa katsojalle epämiellyttäviä tunteita. Mutta taide voi olla silti tärkeää kantaa ottavana, ja sen merkitys onkin yhteiskunnallinen.

Itse kirjoitan runoja. Olen tehnyt jonkin verran savitaidetta ja akvarelleja. Haaveilen, että joskus julkaisisin kirjan. Olen jo julkaissut kaksi runokokoelmaa. Mutta minulle kirjailijana tai runoilijana oleminen ei ole vielä niin suuri kutsumus, että voisin tehdä sitä täyspäiväisesti ilman tietoa elannosta. Jos voitan lotosta, sitten perustan taidegallerian ja alan taiteilijaksi, mutta en sitä ennen. Nyt pitää ansaita rahaa palkkatyöstä. Olen tottunut, että palkka tulee tilille kerran kuussa.

Mutta kyllä minä ahdistun ja lamaannun, jos en ole jostain syystä kirjoittanut tai tehnyt mitään luovaa pitkään aikaan. Energia todellakin katoaa. Minulla on tarve kirjoittaa säännöllisesti. Lisäksi haluan, että ihmiset lukevat runojani. Välillä mietin, että kuinka kauan pitää tässä ansiotyön oravanpyörässä olla. Milloin tulee se aika, että voin oikeasti seurata luovuuden kutsua? Tuskin sitä lottovoittoakaan tulee.

Ehkä minä kuulun niihin ihmisiin, jotka tuntevat intohimoa vain uuden oppimista kohtaan. Kyllästynkö lopulta kaikkiin töihin, kun ne olen oppinut, vai onko olemassa ammattia, joka innostaa minua vuodesta toiseen?

Heidi_HaatajaKirjoittaja Heidi Haataja on liminkalainen kulttuuripersoona, joka höpöttää mielellään sosiaalisessa mediassa, kunnanvaltuustonkokouksissa ja esiintymislavoilla.