Aika paketoida Piilo-osaajat ry:n 1. toimintavuosi – Nauti joulutauosta antoisien vinkkiemme parissa!

Julistamme joulurauhan työnhakuun. Jos kaipaat hengähdystä työhakemusten takomiseen ja CV:si viilaamiseen, liity kanssamme joululomalle. Anna ajatustesi ja haaveidesi lentää Piilo-osaajien blogijulkaisujen parissa; poimi lukuvinkit alta. Lue samalla kuluneen vuoden saavutuksistamme.

Moni takoo maailmaa valmiiksi ennen joulua, vaikka se harvoin on mahdollista. Jos työnhaku ei ole ennen joulua tuottanut haluttua tulosta, voi työnhakijaa ahdistaa. Me Piilo-osaajat panostamme työnhakuyhteisössämme erityisesti työnhakuhyvinvoinnin vaalimiseen ja siihen kuuluvat myös tauot ja loma.

Niinpä Piilo-osaajien blogi vetäytyy tänään perinteiselle joulutauolle, ja timanttiset osaajamme passitamme työnhaun äärestä ansaitulle joululomalle. Sallitun tauon aikana mieli lepää, ajatus kirkastuu ja voimavarat kasvavat. Näiden turvin onkin hyvä ottaa energinen startti työnhakuun ja omaan uraan sitten loman jälkeen!

Lomalukemiseksi tahdomme tarjota teille lukijoillemme työkaluja ja yhteisömme vinkkejä työnhakuun. Nappaa tästä lukulista tai seuraa some-kanaviamme (Twitter ja Facebook) ja lue lukusuosituksemme sinne tulevista nostoista.

129_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Toinen perinteinen tapa on joulun ja uuden vuoden kynnyksellä katsella taaksepäin kulunutta vuotta. Piilo-osaajissa tämä vuosi 2019 on ollut ensimmäinen kokonainen toimintavuotemme itsenäisenä yhdistyksenä. Tänä toimintavuonna olemme muun muassa:

  • yli kymmenkertaistaneet jäsenmäärämme seitsemästä perustajajäsenestä yli 90 jäseneen valtakunnallisesti
  • Osaamismarkkinat2019_8067

    Tampereen Osaamismarkkinoiden vetonaula oli onnellisen työelämän rakentaja Riikka Pajunen (kuva: Heidi Hölsömäki)

    saaneet juhlistaa 15 aktiiviosaajan onnistumista omassa työnhaussaan – ja tässä on mukana vain he, jotka ovat julkaisseet osaajagalleriassamme oman osaajaprofiilinsa; taustalla tapahtuneita isoja ja pieniä onnistumisia on vielä enemmän

  • järjestäneet menestyksekkäästi kaksi suurta tapahtumakonseptia (Rekrytointi- ja osaamismarkkinat sekä Unelmien työnhakupäivä) kolmella eri paikkakunnalla (Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä) eli mahdollistaneet vapaaehtoisvoimin ja paikallisten kumppanien tukemana yhteensä kuusi kaikille avointa työnhaun ja työnhakuhyvinvoinnin tapahtumaa.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta. Uusi vuosi tuo uusia kujeita myös yhteisöömme ja ulkoasuumme. Näistä kerromme lisää tammikuun koittaessa ja pitkin vuotta 2020.

Rentouttavaa joulun aikaa ja oivalluksia uuteen vuoteen! Jatketaan kuplivan iloista työllistymisen edistämistä jälleen ensi vuonna.

068_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Jaana_Saramies_profiilikuvaKirjoittaja Jaana Saramies on Piilo-osaajat ry:n (kohta väistyvä) puheenjohtaja, yhdistyksen perustajajäsen ja alkuperäisen idean äiti. Lisäksi Jaana on yhteisökatalyytti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi, joka innostuu paremman työelämän luomisesta sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämisestä henkilöstöanalytiikan ja HR-tiedolla johtamisen keinoin.

Sieni on oppimisen paras olotila

Lempisanani espanjan kielessä on esponjoso, ’kuohkea’ tai vielä paremmin ’möyheä’. Adjektiivi juontuu todennäköisesti sanasta esponja, joka tarkoittaa pesusientä. Pesuun kelpaava sieni on sen tyylinen sieni, joka mielestäni kuvaa parhaiten oppimiselle ideaalisinta mielentilaa.

Vuonna 2017 olin korkeakouluharjoittelussa Jyväskylän yliopiston viestintäpalveluilla. Tuosta syksystä kirjoitin blogitekstin, jonka mukaan tärkeintä harjoittelussa on pulla. Kuten kaikki hyvät teoriat, myös tämä johtopäätelmä on vuosien saatossa ja uusien työkokemusten myötä hioutunut tarkemmaksi.

Nykyisin pulla on vaihtunut pesusieneen. (Tiesitkö, että ”merenpohjassa elävä pesusieni on väriltään harmaa ja muodoltaan möhkälemäinen”? Näin kertoo Wikipedia.) Pelkistettynä kuvauksena ja yhteiskuntatieteilijän biologian taidoilla pesusieni rakentuu aukoista, jotka yhdistyvät toiseensa huokoisella ja imukykyisellä rakenteella.

fish-tank-angiejohnson

Onkohan Paavo Pesusieni hyvä oppimaan? (Lähde: Pixabay / AngieJohnston)

Sieni imee ja yhdistelee

Tänä syksynä olen yliopiston viestinnän sijaan elänyt elämääni markkinointikoulutuksessa, jossa olen tullut siihen tulokseen, että oppimistyylini vastaa pesusienen kastelua. Minulla on ollut jonkinlaista tietämystä markkinoinnista, mikä vastaa huokoista rakennetta. Minulla on ollut myös aukkoja markkinointietämyksessäni, mikä vastaa pesusienen kuoppia. Ja samalla tavoin kuin sienen voi upottaa pesuveteen, olen heittäytynyt koko olemuksellani imemään itseeni päälleni sankoittain kaadettua tietämystä eri markkinoinnin osa-alueiden ammattilaisilta.

Sienenä oppiminen on minulle toimiva tapa. Olen huono sisäistämään asioita, joita en voi yhdistää mihinkään jo aiemmin tiedossani olevaan. Sen sijaan kummallisetkin ajatusyhtymät auttavat minua hahmottamaan sitä, miten markkinoinnin tai minkä tahansa muun alan opinkappaleet ja säännöt toimivat. Ajatusyhtymien muodostamisessa auttaa sen tiedostaminen, mitä minä kokemukseni perusteella jo osaan ja tiedän.

Turhan voi puristaa pois

Ei sienen olemuksellinen mahtavuus rajoitu pelkkään oppimiseen. Kaikki ovat varmasti kokeneet, miten elinvoimaista on mennä esimerkiksi kulttuuritapahtumaan ja imeä itseensä kaikki eri aisteja hivelevät kokemukset. Myös joulun ihanuus perustuu monilla sieniefektiin: tuoksut, laulut, ruuat ja lähimpien ihmisten läsnäolo muodostavat yhdessä niin valtavan kokonaisuuden, ettei sitä voi välttää, vaan siihen suorastaan tahtoo jäädä kellumaan.

Sieniefektillä on paikkansa myös työnhaussa. Oppimiskokemukset, innostuminen ja vertaistuki ovat niitä asioita, joilla työnhakusieni kannattaa täyttää. Työnhakuun kuuluvat tietysti myös eksymisen tunteet, harmituksen hetket ja ajoittainen väsyminen ihan kaikkeen. Onneksemme työnhakuhyvinvoinnin voi säilyttää puristamalla pesusienestä pois liialliset asiat, jotka muutenkin vuotaisivat yli.

Sinikka Kauhanen kuva[1367]Kirjoittaja Sinikka Kauhanen on viettänyt tämän syksyn ihan sienenä kouluttautuessaan viestijästä markkinoijaksi Aava & Bangin Markkinointivirittämössä.

Uusi työsuhde – sukellus syvään päähän

Työnhaku on kiihkeää eteenpäin katsomista, uuden etsimistä ja mahdollisten tulevaisuuksien visioimista. Mitä on tarjolla, mitä itse haluan? Se on myös hyvin konkreettista työtä. Työhakemusten tekemistä, ansioluettelon ja työnhakutaitojen kehittämistä. Verkostoitumista ja kouluttautumista. Entä mitä tapahtuu, kun haluttu työ napsahtaa kohdalle?

Itselläni aktiivinen työnhakujakso kesti noin 1,5 vuotta. Samalla sain tehdä mielekkäitä ja opettavaisia töitä itsenäisissä viestinnän asiantuntijatehtävissä, yhteistyössä liikunta- ja sote-järjestöjen ammattilaisten kanssa.

Lokakuun alussa aloitin uudessa vakituisessa työsuhteessa kotipaikkakunnallani, osin Piilo-osaajien yhteisön vauhdittamana. Rytmi vaihtui projektimaisesta asiantuntijatyöstä syväsukelluksena uuteen, luottamushenkilövetoiseen organisaatioon.

Työsuhteen alkuviikkoina tajuntaani hyökyivät uuden työyhteisön ihmiset, tavat ja tunteet, organisaatioon perehtyminen sekä tiivistahtinen käytännön työ viestinnän ja vapaaehtoistoiminnan parissa. Ikävänä yllätyksenä sain sisäilmaoireita heti alkumetreillä.

Uuden työn alkaessa halusin ajatella, että nyt on yksi tärkeä tavoite maalissa ja voin hengähtää. Kantapään kautta voin todeta, että uusi työ vie aluksi paljon energiaa ja yllätyksiinkin kannattaa varautua.

Vinkkejä uuden työn aloittajalle:

1. Lataudu ja lepää. Jos se suinkin on mahdollista, pidä pieni loma ennen uuden työsuhteen alkua. Ihannetilanne lienee, jos pääsee aloittamaan uuden työn kauden alusta ja levänneenä. Itse koulutin maanantaina edellisen työyhteisön ihmisiä ja tiistaina 1.10. aloitin uuden työn. Nyt tekisin ehkä toisin

2. Kuuntele ja tutustu. On tärkeää tutustua lähimpiin työtovereihisi. Sinun ei silti tarvitse ottaa heti kantaa työyhteisön asioihin. Itselleni tämä oli vaikeaa, koska kannan vastuuta ja ryhdyn nopeasti miettimään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

3. Rauhoita muuta elämää. Uuden opettelu ja pelkästään laitteiden ja ohjelmien haltuunotto vievät väistämättä aikaa ja energiaa. Vähennä muita menoja, jos mahdollista. Tässä haasteena voivat olla aiemmat sitoumukset, esimerkiksi minulla oli aiemmin sovittuja koulutuksia ja vapaaehtoisvastuita to do -listalla. Toisaalta niistä sai energiaa.

4. Reagoi ongelmiin ja ota puheeksi. Asioihin voi vaikuttaa vain, jos niistä kertoo. Esimerkiksi sisäilmaoireista kerroin esimiehelle ja työterveydelle, jotta niitä pystytään seuraamaan ja hoitamaan asiallisesti. Pyydä tarvittaessa toimenpiteitä.

5. Keskity tehtäviisi. Ota fokukseksi omat työtehtäväsi ja ala edistää niitä. Tämä vahvisti ainakin minulla hallinnan tunnetta.

6. Ole kärsivällinen. Uuteen organisaatioon perehtyminen vie aikaa. Uusi työ on mahdollisuus löytää itsestä uusia puolia ja tuoda myös työyhteisöön uutta.

Jos työ osoittautuu ihan muuksi kuin ajattelit, kannattaa muistaa, että koeaika on aina olemassa puolin ja toisin. Itselläni tunnelmat ovat nyt voiton puolella, vaikka uusia asioita riittää ratkottavaksi ja hyväksyttäväksi.

Kurkkaa myös Montevistan sivulta 5 vinkkiä uuden työn haltuunottoon.

heidi_hölsömäki_profiilikuvaKirjoittaja Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja. Järjestöviestinnän ammattilaisen sydän ja näppis sykkivät erityisesti ihmisten hyvinvoinnin puolesta.

 

Kieliasulla on merkitystä – vinkkejä työnhakuasiakirjojen kielelliseen viilaamiseen

Työhakemus ja ansioluettelo ovat työnhakijan mainos, joilla hän markkinoi osaamistaan työnantajalle. Hakija haluaa antaa itsestään mahdollisimman hyvän vaikutelman hakemustekstiensä avulla. Kannattaa pyrkiä siihen, että työhakemusta ja ansioluetteloa on mahdollisimman mukava ja sujuva lukea.

Työnantaja saattaa saada avoimeen paikkaan jopa satoja työhakemuksia. Niistä on jotenkin erotettava jyvät akanoista, ja esimerkiksi kirjoitus- ja kielioppivirheitä vilisevät hakemukset on helppo siirtää sivuun.

Kirjoitusvirheet ja muut kielikömmähdykset voivat syödä tekstin ja kirjoittajan uskottavuutta ja antaa kirjoittajasta epäpätevän tai vähintäänkin huolimattoman kuvan. Lisäksi virheet vaikkapa yhteystiedoissa aiheuttavat konkreettista harmia, jos tavoiteltavaan ei niiden takia saa yhteyttä. Oikeinkirjoitus vaikuttaa myös merkittävästi tekstin selkeyteen ja ymmärrettävyyteen, ja hyvin kirjoitettua tekstiä on helpompi ja mukavampi lukea kuin virheitä vilisevää.

Mihin kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota?

Työnhakuasiakirjoissa pääasia on tietenkin sisältö. Kun tekstit on saanut viimeisteltyä sisällön osalta valmiiksi, kannattaa ne lukea vielä läpi tekstien luettavuutta arvioiden ja kirjoitus- ja kielioppivirheitä silmällä pitäen. Myös esimerkiksi Wordin oikeinkirjoituksen ja kieliopin tarkistusta kannattaa hyödyntää (muttei noudattaa orjallisesti esimerkiksi nimien osalta).

Tarkista teksteistäsi ainakin:

Nimet, tittelit ja yhteystiedot

  • Onko kaikki nimet kirjoitettu oikein: oma nimesi, haettavan työpaikan nimi, aiempien työpaikkojesi nimet, mahdollisten suosittelijoidesi nimet?
  • Onko tutkintosi ja työnimikkeesi kirjoitettu oikein?
  • Ovatko omat ja suosittelijoidesi yhteystiedot oikein?

Rakenne ja kielioppi

  • Ovatko käyttämäsi lauseet ja virkkeet lyhyehköjä, loogisia ja helposti luettavia? Ei kai sama virke polveile useamman rivin verran?
  • Onko teksti jaettu yhtenäisiin ja sopivanmittaisiin kappaleisiin, jotka koostuvat useammasta kuin yhdestä virkkeestä?
  • Onko yhdyssanat kirjoitettu yhteen ja ovatko välimerkit paikoillaan?
plush-design-studio-ugxkiVcufaM-unsplash

Kuvat: Unsplash

Mistä näihin sitten saa neuvoa?

Harva hallitsee äidinkielensä kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjä perin pohjin, mutta onneksi ei tarvitsekaan. On kuitenkin hyvä tietää, mistä niitä voi tarvittaessa tarkistaa. Tässä on muutama helposti lähestyttävä verkkolähde, jotka voivat auttaa erilaisissa kieliongelmissa.

Kielitoimiston sanakirja
Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä suomen yleiskielen sanakirja. Verkkosanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa, ja sieltä saa tietoa sanojen merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä sekä taivutuksesta ja oikeinkirjoituksesta. Sieltä on erittäin kätevä tarkistaa esimerkiksi se, kirjoitetaanko jokin yhteen vai erikseen tai onko jokin ilmaus liian arkikielinen. (Itse käytän tätä aina ensimmäisenä, jos olen epävarma jonkin sanan kirjoitusasusta tai tyylistä.)

Kielitoimiston ohjepankki
Kielitoimiston ohjepankista on helppo tarkistaa vastaukset monenlaisiin oikeinkirjoitusta, kielioppia ja nimiä koskeviin kysymyksiin. Verkko-ohjepankkiin on koottu keskeisimmät ohjeet Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta, Kielitoimiston nimioppaasta ja Kielitoimiston kielioppioppaasta, ja sieltä saa neuvoja niin välimerkkien käyttämiseen, sanojen ja nimien taivuttamiseen, yhdyssanoihin kuin isoihin alkukirjaimiinkin.

Kielitohtori.fi
Käännöstoimisto Translatum ylläpitää Kielitohtori-sivustoa, jossa voi kysyä neuvoa suomen kieltä koskevissa kielenhuolto- tai termiasioissa, lukea vastauksia muiden esittämiin kysymyksiin ja tutustua käytännönläheisiin vinkkeihin. Hakutoiminnon avulla on helppo tarkistaa, onko joku jo kysynyt omaa mieltä askarruttavan kysymyksen.

 

Loppupeleissä työnhakuasiakirjoissa tärkeintä on tietenkin sisältö ja se, miten työnhakija osaa tuoda omaa osaamistaan esiin. Oikeinkirjoitus ja muut kieliasulliset seikat vaikuttavat kuitenkin tekstin toimivuuteen sekä siihen, millainen kuva kirjoittajasta syntyy, joten niihinkin kannattaa kiinnittää huomiota.

20190904_145154b2Kirjoittaja Salla Hiltunen on suomen kielen ja viestinnän asiantuntija, jonka sydän sykkii teksteille, kielenhuollolle ja selkeälle kielelle. Niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin häntä motivoi erityisesti oman kädenjäljen näkeminen sekä mahdollisuus kehittyä ja kehittää.

 

 

 

 

Työnhakuasiakirjojen sisällöllisen ja visuaalisen puolen hiomiseen vinkkejä saa esimerkiksi seuraavista blogiteksteistä:

Ideasta tietokirjaksi -kurssilta saat tietokirjaidean myymiseen tarvittavat ainekset

Ideasta tietokirjaksi -kurssilla saat eväät pitkään muhineen tietokirjaideasi kristallisoimiseen työsuunnitelmaksi ja alat kirjoittaa kirjan johdantoa ja ensimmäistä lukua. Näillä eväillä voit alkaa hakea kirjalle kustantajaa ja apurahoja.

Tietokirjan tekemisen ensimmäinen vaihe koostuu työsuunnitelman eli synopsiksen laatimisesta. Tässä saa käyttää omaa luovuuttaan. Työsuunnitelman tarkoitus on esitellä keskeiset asiat tulevasta tietokirjasta: mistä on kysymys, millä tavalla aihetta lähestytään, kuka tai ketkä kirjassa mahdollisesti pääsevät ääneen ja, jos tiedossa on, millaisia johtopäätöksiä kirjassa aiheesta esitetään. Voit myös hahmotella työsuunnitelmaan ajatuksen kirjan lukujen keskeisistä aiheista siitä, miten niitä käsitellään. Jotkut tekevät työsuunnitelmaan myös kirjan sisällysluettelon, minkä itse koen vaikeaksi hahmottaa vielä työn alkuvaiheessa.

Kirjan keskeisen idean pitää siis olla työsuunnitelmaa kirjoitettaessa valmiina omassa mielessä, jotta sen voi paperille myös sanallistaa.

Pelkällä hyvin tehdyllä työsuunnitelmalla voit alkaa hakea tietokirjallesi apurahoitusta muistaen, että monella rahastolla ja säätiöllä on rajoitukset apurahan aikaiselle työnteolle. Jos olet päivätyösuhteessa, voit tehdä töitä kokoaikaisella apurahalla yleensä noin 25–50 % apurahatyön ohessa. Jokaisella säätiöllä on erilaiset ehdot apurahan aikaisille muille töille, eli tämä kannattaa varmistaa jo ennen kuin lähdet työntekoon, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Todellisuutta on myös se, että tietokirjoille on vaikeaa saada isoa rahoitusta. Monet tietokirjat kirjoitetaan jopa 3000–5000 euron rahoituksella muiden töiden ohessa. Suuret vuosiapurahaa vastaavat rahoitukset ovat vaikeita saada.

siora-photography-unsplash

Kuvat: Unsplash

Ensimmäisen luvun hahmottelu

Ideasta työkirjaksi -kurssilla hahmotellaan myös tietokirjasi johdantoa ja mahdollisesti ensimmäistä lukua. Tästäkin syystä tietokirjan idea ja sisältö on hyvä olla mielessä jo kurssille tullessasi. Sinulla on kaksi viikkoa aikaa hahmotella kirjasi lyhyttä johdantoa ja/tai ensimmäistä lukua.

Kirjan johdannossa esittelet kirjasi keskeisen idean ja referoit usein, mitä kirjan eri luvuissa tuleman pitää. Kirjan tekeminen on kuitenkin prosessi, jossa ajatukset muotoutuvat myös tekoprosessin aikana, eli välttämättä et voi aivan alussa tietää aivan tarkkaan tulevan tietokirjasi tarkkaa sisältöä ja kaikkien lukujenkaan sisältöä.

Kurssilla voit sitten hioa ja editoida opettajan ja muiden palautteen avulla sekä työsuunnitelmaasi että kirjasi ensimmäistä lukua. Johdanto tai ensimmäisen luvun hahmotelma on hyvä liittää työsuunnitelman oheen, varsinkin jos olet vielä kokematon apurahojen hakija. Yleensä apurahojen antavat vakuutetaan joko pitkällä kirjailijan työllä ja laaja-alaisella koulutuksella, myös muiden alojen pitkällä asiantuntijakokemuksella.

Yksi mahdollisuus on julkaista kirjasi laadukkaana omakustanteena. Kurssilla esitellään erilaisia mahdollisuuksia omakustanteen julkaisemiseen tästä kiinnostuneille. Tasokas omakustanne tai puolikustanne voi olla hyvä mahdollisuus tuoda esiin jotakin omaa erityisalan osaamista.

Kurssin vetäjä Rita Dahl on kirjoittanut tietokirjoja laajoista yhteiskunnallisista aiheista, kuten Suomen kaivoksista ja kaivospolitiikasta, sananvapaudesta sekä maahanmuutosta laajasti eurooppalaisesta mittakaavasta kotimaiseen ja erilaisten maahanmuuttajien haastatteluihin. Ritan omaa tietokirjailijan uraa on edistänyt tausta toimittajana, joka on tottunut myös tutkivan journalismin edellyttämään syvälliseen tiedonetsintään ja kaivamiseen.

ritakevat2019Pitkän linjan tietokirjailija, VTM, FM, medianomi (YAMK) ja ammatillinen opettaja Rita Dahl on julkaissut ja ideoinut kymmenen tietokirjaa, joiden aiheet ovat ulottuneet sananvapaudesta Suomen kaivoksiin ja kaivospolitiikkaan sekä maahanmuuttoon. Kymenlaakson kesäyliopistossa voit osallistua Ritan Ideasta tietokirjaksi -kurssille. Tutustu myös Ritan muuhun koulutustarjontaan.

(Kuva: Aila Ruoho)